Jyväskylään kuuluvalla Tikkalan kylällä sijaitsee yksi kaupungin nykyaikaisimmista lypsykarjatiloista, palkittu Ohelan tila. Mervi (37) ja Miika (38) Säynätmäki hoitavat maitotilaa, joka tavoitteena on tuottaa 1 200 000 litraa maitoa vuodessa.

Ohelan navetassa lypsylehmät käyvät päivän aikana lypsyllä omaan tahtiinsa. Eläimet saavat pihatossa toteuttaa luontaista käyttäytymistään. – Eläinten hyvinvointi on meille kaikkein tärkeintä. Meillä on navetassa kaikki mahdolliset herkut parsipedeistä harjakoneeseen, Mervi Säynätmäki kertoo.

Lypsylle meno on lehmille mieleistä, sillä robotilla ne saavat myös lehmäkohtaisen väkirehuannoksensa. Lisäksi lehmät saavat syödä navetassa vapaasti päivittäin valmistettavaa apetta. Lehmien syömä säilörehu ja vilja tuotetaan itse omilla ja vuokratuilla pelloilla.

Vasikoiden syntymät ovat kohokohtia

Appeen teon lisäksi päivittäisiin rutiineihin kuuluu navetan puhtaanapito, lehmien terveydentilan tarkkailu ja lehmien siemennykset, jotka Mervi tekee itse. Vasikat syötetään ja juotetaan omissa tiloissaan kolme kertaa päivässä. Myös poikimista odottavat, ummessa olevat lehmät hoidetaan omassa kylmäpihatossaan. Lisäksi eläinrekisterin ylläpito Laskentakeskukseen kuuluu päivittäisiin rutiineihin.

Ohelan tila pystyi hankkimaan toisen lypsyrobotin ja kasvattamaan lypsykarjansa määrän navetan seinien sisällä kaksinkertaiseksi noin 130:een, kun hiehot sijoitettiin Jämsänkoskelle HiehoHotelliin. Vasikat lähtevät kahden kuukauden ikäisinä hotelliin, josta ne palaavat parivuotiaina vähän ennen poikimistaan.

Poikimisia on vuoden ympäri jatkuvasti.– Joulukuussa poikimisia oli 15, eivätkä ne aina osu päiväsaikaan. Vasikan syntymä on aina yhtä mukavaa ja palkitsevaa: valvomiset unohtuvat nopeasti, Mervi toteaa.

Suunnittelua ja seurantaa

Kun maa jäätyy, sen vuoden peltotyöt on tehty. Talviaikaan tehdään kaikki tarpeellinen suunnittelu taloudenpidosta tuotannonsuunnitteluun. Peltojen käytön suunnittelusta vastaa Miika. Jalostussuunnitelmaa päivitetään yhdessä asiantuntijan kanssa. EU-paperit laitetaan kuntoon huhtikuussa. Verot ja kirjanpito hoidetaan myös ajallaan.

Tilan toiminta vaikuttaa myös kymmeniin muiden alojen ammattilaisiin. Viikon aikana tilalla saattaa käydä useita ulkopuolisia: eläinlääkäri, hedelmällisyysseminologi, maitotilaneuvoja, talousneuvoja, sorkkahoitaja, koneurakoitsija, laitetoimittajia, huoltomiehiä, lomittajia, kauppiaita. Maitoauto noutaa maidon tilatankista joka toinen päivä ja kuljettaa sen meijeriin Jyväskylään. Lopetettavat lehmät noudetaan Saarioisille Jyväskylän Seppälänkankaalle, jossa ne teurastetaan muutamassa tunnissa kotitilalta lähdöstä.

Säynätmäet tietävät tekevänsä tärkeää kuluttajatyötä tilallaan, joka on kylän näköalapaikalla. Maidon juojan on mukava tietää, että vain hyvinvoiva lehmä tuottaa hyvin. – Talvella pystymme ottamaan vastaan vierailijaryhmiä päiväkotilapsista eläkeläisiin. Navettamme kiinnostaa ulkopuolisia, ja esittelemme sitä mielellämme aina kun on mahdollista.

Maatalousyrittäjinä Säynätmäillä on oikeus 26 vuosilomapäivään. Silloin tilalle tulee tutut osaavat lomittajat. Jotta loma tuntuisi lomalta, kotitilalta on lähdettävä pois. – Tykkäämme käydä silloin tällöin tuottajien opintomatkoilla, sillä silloin matkassa on samantyylistä, eteenpäin katsovaa porukkaa. Parhaat reissut tehdään kuitenkin oman perheen kanssa tai kahdestaan, Veeran (13) ja Niklaksen (16) vanhemmat sanovat.

Teksti: Mari Hakkarainen

Kuvat: Veera Säynätmäki