Utsjoen kirkollinen elämä syntyi 1700-luvun alussa Mantojärven rantaan. Kirkkotuvat olivat saamelaisten perheiden tai sukujen asumuksia kirkonmenojen ja markkinoiden aikaan, sillä pidemmän matkan takaa kirkkoon saapuneet ihmiset jäivät kirkkotupiin yöpymään kotimatkan ollessa pitkä.

Yhteensä Utsjoen kirkon kupeessa sijaitsee 14 vanhaa kirkkotupaa, jotka ovat peräisin 1700–1800 –luvuilta. Vanhin kirkkotuvista on tiettävästi rakennettu jo vuonna 1701. Nykyään kirkkoväen entiset yöpymispaikat ovat suosittu nähtävyys. Kirkkotuvat sijaitsevat kauniilla paikalla 4-tien varressa noin kuusi kilometriä ennen Utsjoen kirkonkylää.

Kirkot itsessään ovat kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaita, mutta arvokasta on myös niitä ympäröivä luonto. Kirkot sijaitsevat Utsjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella.

Pinnanmuodoiltaan alue on järveä kohti viettävää kuivaa rinnettä, josta valtaosa on kuivaa heinäniittyä valtalajeinaan lampaannata, siankärsämö ja niittyleinikki. Melko laajalla alueella esiintyy harvinaista kangasketoa valtalajeinaan variksenmarja, puolukka ja lampaannata. Rannassa on myös hieman heinävaltaisesta ruohovaltaiseen vaihtelevaa tuoretta niittyä. Alue on myös tärkeä ruijannokiperhosen esiintymisalue.

Utsjoen kirkkotupien alue on osa Natura 2000 -verkostoa ja se on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi.

Utsjoen kirkkotupayhdistys haki perinnenbiotoopin hoitotukea Pohjoisimman Lapin Leader ry:n kautta. Yhdistykselle myönnettiinkin tuki kirkkotupien alueen ylläpitämistä ja kunnostamista varten.

- Tavoitteena on säilyttää alueen perinnebiotooppiarvot. Samalla tuetaan myös yhteisöllisyyttä sekä Utsjoen alueen matkailuympäristön kehittämistä., kertoo kirkkotupayhdistyksen puheenjohtaja Aulis Nordberg.

Kunnostustyöt kolmen hehtaarin alueella tehdään vuosittain osittain talkoovoimin.

- Alue niitetään käsikäyttöisellä koneella sekä raivaussahoilla niin sanotuilla miekkaterillä. Tämän jälkeen alue haravoidaan, Nordberg kertoo kunnostustyön kulusta.

Myös erilaiset seurat ovat olleet mukana edistämässä kunnostustöitä pienen korvauksen voimin.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma tukee perinnebiotooppien säilyttämiseksi tehtävää työtä. Perinnebiotooppien kunnostamiseksi tuettavia toimenpiteitä ovat muun muassa alueen aitaaminen sekä pensaikon ja puuston alkuraivaus ja raivausjätteen poistaminen. Toimenpiteisiin voidaan sisällyttää myös toteuttamisalueella olevien rakennelmien ja perinteisten latojen säilyttäminen ja kunnostaminen.

Nordberg kertoo tukien hakemisen olleen verrattain helppoa.

- Hyvien neuvojen avulla prosessi sujui melko vaivattomasti. Perinnebiotoopin hoitotuella oli suuri vaikutus siihen, että kunnostustöihin ryhdyttiin. Ilman tukia tällaiseen urakkaan ei todennäköisesti olisi ollut resursseja lähteä, Nordberg kertoo.

Lisätietoja:

Ei-tuotannollisten investointien tuki

Tukien hakeminen

Teksti: Eeva-Kaisa Kivistö