Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tilanteeseen saatiin ajantasainen ja monipuolinen katsaus kun ohjelman seurantakomitea kokoontui kevätkokoukseensa 28.–29.5. Kuopiossa.
Maaseutuviraston ylijohtaja Leena Tenhola esitteli tuoreita lukuja ohjelman toimeenpanon edistymisestä. Investoinneissa taloudellisesti vaikea aika näkyy, mutta aloitustukia myönnetään tasaisesti. – Uudet tiedot vahvistavat käsitystä, että hyvään suuntaan mennään myös maatalouden uudistamisessa, Tenhola toteaa. Erityistukisitoumuksia on haettu vilkkaasti vuonna 2012. Kahden vuoden jatkoa vuonna 2007 alkaneeseen ympäristötuen sopimukseen on hakenut noin 90 prosenttia tiloista, joilla sopimus oli katkolla.
Mavin tavoitteena oli kevään tukihaussa vastaanottaa puolet tukihakemuksista sähköisinä. Sähköisiä hakemuksia tuli 44 prosenttia. Esimerkiksi Pohjois-Savon alueella sähköinen tukihaku oli mennyt hyvin läpi, sillä peräti 65 prosenttia hakijoista hyödynsi mahdollisuutta. Tenholan mukaan myös yritys- ja hanketukien sitoumusten määrä on kasvanut kevään aikana.
Varojen käyttö hyvässä vauhdissa
Tuore vuosikertomus viime vuodelta osoittaa ohjelman kulkevan hyvää vauhtia. Maa- ja metsätalousministeriön Leena Summasen mukaan varojen sitomisen tahti on ollut EU:n nopeinta Irlannin, Luxemburgin ja Belgian jälkeen. Pisimmällä on toimintalinja kaksi, jolla 80 prosenttia varoista oli sidottu viime vuoden loppuun mennessä. Rakennetuissa vastaava luku oli 68 ja yritys- ja hanketuissa 65. Yritys- ja hanketuista vain 28 prosenttia on ehtinyt maksuun asti, joten seurantakomitea kantoi huolta maksatusten ruuhkautumisesta vuosina 2012–2015.
Selvästi tavoitteestaan jälkeen ovat jäämässä kaksi toimenpidettä: ei-tuotannolliset investoinnit ja Leaderin kautta haettavat erityisympäristötuet. Jotta ohjelman varat saadaan hyödynnettyä, seurantakomitea hyväksyi ohjelmanmuutoksen, jolla rahoitusta kohdennetaan uudelleen. Tarkemmin varojen jakautumisesta tiedotetaan, kun komissio on hyväksynyt ohjelmanmuutoksen.
Mittaamisen haasteet
Virva Terho maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi ohjelman seurannasta indikaattorien valossa. Osa niistä on haastavia, sillä esimerkiksi ympäristötuen kohdalla on vaikea osoittaa, mikä myönteisessä kehityksessä on juuri ympäristötuen ansiota. On mahdotonta tietää, missä oltaisi ilman ympäristötukea, mutta varmuudella voidaan sanoa, että toimenpiteet ovat olleet oikean suuntaisia. Vuodesta 1995 typpitase on laskenut 41 ja fosforitase 81 prosenttia. Kotieläintuotannon painotuksista johtuen alueelliset erot ovat kuitenkin suuria.
Keskustelua käytiin siitä, kuinka hankkeiden vaikutukset saataisiin paremmin esille myös indikaattoreiden kautta. Osin ohjelman tavoitteet on asetettu epärealistisesti. Esimerkiksi koulutusvaroja ei ole hyödynnetty niin paljon kuin odotettiin, ja uusien työpaikkojen synnyttämisen tavoitteessa ollaan jäljessä. Uusia tuotteita ja tekniikoita puolestaan on otettu käyttöön enemmän kuin tavoiteltiin. Tätä on tapahtunut erityisesti maa- ja metsätaloudessa ja elintarvikeyrityksissä. Paremmista palveluista on hyötynyt kaksi miljoonaa ihmistä, mikä ylittää kirkkaasti asetetut tavoitteet.
Navettojen ja laajakaistan maakunta
Maakuntajohtaja Jussi Huttunen totesi maaseutuohjelmilla olleen tärkeä rooli Pohjois-Savon kehittämisessä. Maito on Pohjois-Savon kärkituote, jossa tuotantoketju on viritetty huippuunsa alkaen hyvinvoivista tuotantoeläimistä aina yliopiston huippututkimukseen. Metsäteollisuuden rakennemuutos on puraissut Pohjois-Savoa kipeästi, ja korvaavat työpaikat ovat vielä auki. Matkailu ja erityisesti Nilsiän Tahko nostaa seudun työllisyysastetta. Maaseutumatkailua on kehitetty ja siltä odotetaan paljon.
Pekka Kärkkäinen tarkensi ohjelman tilannetta Pohjois-Savon ELY-keskuksen näkökulmasta. Alue erottuu investointitilastoissa maan ahkerimpana navettojen rakentajana. Myös laajakaistahankkeiden toteutuksessa Pohjois-Savo edustaa maan kärkeä kaikkiaan 20 hankkeella, joista kaksi on saanut jo tukipäätöksen. Laajakaistahankkeet ovat monitahoinen vyyhti, ja Kärkkäisen mukaan ELY-keskukseen palkattu laajakaista-asiantuntija on ollut iso etu hankkeiden toteutuksessa.
Kansainvälisyyden edelläkävijä
Alueen kolmen toimintaryhmän Ylä-Savon Veturin, Kalakukon ja Mansikan toimintaa esitteli Veturin toiminnanjohtaja Maria Hartikainen. Pohjois-Savossa kansainvälinen toiminta on keskimääräistä aktiivisempaa. Nuorten seikkailuleiri Amaze Me Leader oli Veturin hallinnoima hanke, joka saa jatkoa Hollannissa. Tulevana vuonna Ylä-Savossa pidetään viiden Euroopan maan LINC-verkoston seminaari.
Hartikaisen mukaan tukihaku koetaan edelleen monimutkaiseksi, mikä karsii hakijoita. Hän toivoi, että toimintaryhmien keskeiset tehtävät voitaisi hoitaa ilman hankkeistamista esimerkiksi toimintaryhmien yhteistyöllä.
Käytännön tuntumaa ohjelmarahoituksella aikaansaatuun seurantakomitea sai tutustumalla Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja alueen toimintaryhmien rahoittamiin kohteisiin.
Teksti: Annukka Lyra