Purojen ja jokien mittava kunnostustyö tuottaa tulosta. Metsähallituksen ja Ely-keskuksen asiantuntijoiden johdolla on palautettu Pohjois-Pohjanmaalla viime vuosina 70 km puroja alkuperäiseen kuntoonsa ja koskia on kunnostettu 350. Koko maassa on kunnostettu peräti 2000 koskea. Kunnostusten ansiosta herkkä alkuperäinen taimen on alkanut menestyä useissa kohteissa.

Jokien kunnostus on lähinnä koskien ennallistamista. Vanhat uittorännit puretaan ja vanhat vesiuomat aukaistaan. Koskialueelle kasvanut puusto poistetaan ja kalojen kutupaikat sorastetaan. Vesi pääsee virtaamaan entisessä uomassa. Maisema paranee, vesitilavuus kasvaa ja suppotulvien vaara vähenee. Vaelluskalat pääsevät taas kutemaan. Jokien kunnostus vaatii suunnitelmallisuutta ja järeitä koneita. Esimerkiksi Iijoen vesistöalueella on kunnostettu 25 jokea ja noin 350 koskea vuodesta 1988 lähtien. Koko maassa on kunnostettu 1970-luvulta lähtien 2000 koskea ja 1000 kutupaikkaa.

Maankäyttö on muuttanut purovesiä paljon. Esimerkiksi Iijoen vesistöalueen noin 300 puron inventoinnissa vain pari prosenttia on voitu luokitella kokonaan luonnontilaisiksi. Muuttuneiden purojen kunnostustarpeeksi on arvioitu keskimäärin 60 prosenttia puron koko pituudesta. Suomessa purojen kunnostustarvetta on arvioitu olevan noin 3000 km.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on havahduttu myös purojen kunnostukseen. Kokeilujen jälkeen on löydetty toimivat menetelmät. Iijoen vesistöalueella puroja on kunnostettu 70 km. Purokunnostuksia on tehty myös Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla.

Purojen kunnostusmenetelmiä ovat kiveäminen, kuivien uomien vesittäminen, kutupaikkojen sorastaminen, vesipintojen nostaminen ja uomassa olevan kiintoaineen poistamien ja sitominen, kalojen vaellusesteiden poistaminen sekä erilaisten puurakenteiden rakentaminen. Veden virtaukseen vaikuttamalla esimerkiksi puron pohjaan kertynyt hiekka saadaan kevättulvien aikaan levittäytymään uoman ulkopuolelle. Metsätalous edistää vesiensuojelua ojakatkoksilla sekä ojitusalueiden pintavalutuskentillä. Soiden ennallistamisessa tukitaan ojia. Kaikki nämä toimenpiteet vähentävät kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista puroihin sekä tasaavat virtaamia.

Luontaisen tulvarytmin palauttamisen jälkeen vesistön kevättulvat pienenevät ja kuivat kaudet lyhenevät. Veden laatu paranee, kun ravinteet ja kiintoaineet eivät huuhtoudu kevättulvien mukana alapuoliseen vesistöön. Purojen varsilla veden ja maan yhteys paranee mahdollistaen uhanalaisten pieneliöiden ja kasvien viihtymisen. Alkuperäinen puronvarsiluonto elpyy ja alkaa hoitaa itse itseään. Ennen kaikkea kalakannat paranevat. Jos purossa on vähänkin jäljellä alkuperäistä taimenkantaa, on elpyminen todella nopeaa. Kalanistutuksia ei ole syytä tehdä jos alkuperäistä kantaa on jäljellä.

Kunnostustyöt sopivat maanomistajille, kalastuskunnille ja vaikkapa asiasta innostuneille talkooporukoille. Ohjeita löytyy mm. Purokunnostusoppaasta. Ennen töihin ryhtymistä kannattaa ottaa yhteyttä asiantuntijoihin ja varmistaa tarvittavat luvat.

Lisätietoja:

Metsähallitus, Eräsuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta, p. 0400-293023, pirkko-liisa.luhta(at)metsa.fi

Eräsuunnittelija Eero Moilanen, p. 040-5314969, eero.t.moilanen(at)metsa.fi

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Ympäristönhoitopäällikkö Timo Yrjänä, p. 0400-386593, timo.yrjana(at)ely-keskus.fi

Vuosi 2010 on YK:n luonnon monimuotoisuuden vuosi, jota Suomessa vietetään teemalla Luonnon monimuotoisuus: Elämän ehto. Tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä on kattava luonnonsuojelualueverkosto. Suomessa Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa Suomen kansallispuistoja ja muita luonnonsuojelualueita. Vastaamme myös valtakunnallisesti merkittävien uhanalaisten lajien, kuten saimaannorpan ja maakotkan suojelusta, ja huolehdimme kestävistä retkeily-, erä- ja kalastuspalveluista.