13.10.2022 | Jyrki Hyyrönmäki, Tuotejohtaja, DataSpace Europe Oy
Perustimme tämän asiantuntijasivuston auttamaan lukijoita ymmärtämään, mitä Euroopan datastrategia ja siihen liittyvä regulaatio tarkoittaa. Pyrimme avaamaan eri näkökulmista keskeisiä aiheita ja terminologiaa, mitä data-avaruuksista puhuttaessa käytetään. Artikkeleiden kirjoittajat ovat alalla meritoituneita asiantuntijoita, tutkijoita, päättäjiä ja tavalla tai toisella datan ja nimenomaan data-avaruuksien kehityksen kanssa työskenteleviä. Linkkejä sivuston artikkeleihin saa vapaasti jakaa ja se on jopa suositeltavaa. Data-avaruuksia ja dataekosysteemejä ei tee kukaan yksin. Tämä on meidän yhteinen ponnistuksemme ymmärryttääksemme toinen toistamme ja toteuttaaksemme merkittävän kansallisen kehitysloikan.
Kun puhutaan data-avaruuksien datan välityspalveluista, niin mitä ne ovat? Tämä on tärkeää ymmärtää ja tunnistaa. Muutoin menevät puurot ja vellit sekaisin. Helppo muistisääntö on, että ne ovat komission asetuksen eurooppalaisesta datahallinnosta (datahallintosäädös) mukaisia datan välityspalveluita. Datahallintosäädös löytyy tästä linkistä: https://data.consilium.europa.eu/doc/document/PE-85-2021-INIT/fi/pdf
Datahallintosäädöksessä kuvataan säädöksen alaisia datan välityspalveluita mm. näin: ”Erikoistuneet datan välityspalvelut, jotka ovat riippumattomia sekä rekisteröidyistä ja datan haltijoista että datan käyttäjistä, voisivat edistää sellaisten uusien datavetoisten ekosysteemien syntymistä, jotka ovat riippumattomia kaikista sellaisista toimijoista, joilla on huomattavaa markkinavoimaa, ja mahdollistaa samalla syrjimättömän pääsyn datatalouteen kaikenkokoisille yrityksille, erityisesti pk- ja startup-yrityksille, joiden taloudelliset, oikeudelliset tai hallinnolliset keinot ovat rajalliset.
Tämä on erityisen tärkeää perustettaessa yhteisiä eurooppalaisia data-avaruuksia eli yhteisten standardien ja käytäntöjen käyttötarkoituksia koskevia, alakohtaisia tai monialaisia yhteentoimivia puitteita datan jakamiseksi tai yhdessä käsittelemiseksi muun muassa uusien tuotteiden ja palvelujen, tieteellisen tutkimuksen tai kansalaisyhteiskunnan aloitteiden kehittämistä varten.”
Polkupyörälähetti usb-tikku taskussaan ei siis ole datan välityspalvelu. Eivät myöskään ”lisäarvodatapalvelut, joilla hankitaan dataa datan haltijoilta, kootaan, rikastetaan tai muunnetaan dataa, ja myönnetään lupia tuloksena olevan datan käyttöön datan käyttäjille luomatta kaupallista suhdetta datan haltijoiden ja datan käyttäjien välille. Soveltamisalan ulkopuolelle kuuluisivat myös datan välityspalvelut, joita käyttää yksinomaan yksi datan haltija hallussaan olevan datan käytön mahdollistamiseksi tai joita käytetään useiden oikeushenkilöiden kesken suljetussa ryhmässä, mukaan lukien toimittaja- tai asiakassuhteet taikka sopimusperusteinen yhteistyö, erityisesti sellainen toiminta, jonka päätavoitteena on varmistaa esineiden internetiin yhdistettyjen esineiden ja laitteiden toiminnot tai datan jakamispalvelut, joita on tarkoitus käyttää datan haltijoiden ja käyttäjien suljetussa ryhmässä.”
Kun tiedetään mistä puhutaan, voidaan siirtyä tarkastelemaan datan välityspalveluiden toimintaa ja vaikutusta yhteiskuntaamme.
Datan välityspalvelut tulevat mullistamaan mm. ruoka-alan mahdollistamalla maatilojen, elintarviketeollisuuden, kaupan ja muiden toimijoiden tuottaman datan yhdistelyn. Tällaista datan välityspalvelua tarjoavan yrityksen roolia palveluntarjoajana voi verrata puhelinoperaattoriin. Datan välityspalvelu reitittää dataviestit lähettäjältä vastaanottajille riippumatta siitä, mikä palvelu lähettäjällä ja vastaanottajilla on. Myös ”kokouspuhelu”-tyyppinen usean osallistuvan palvelun välinen viestiliikenne on datan välityspalvelussa todellisuutta. Yhteensopivuusongelmat poistuvat.
Perinteisesti data-alalla voittajia ovat olleet kansainväliset suuret toimijat, jotka ovat rohmunneet ihmisten ja yritysten datan omaan käyttöönsä – usein ilman korvausta. Data on ollut siiloutunutta, eikä se ole liikkunut järjestelmästä toiseen. Datan välityspalvelu mahdollistaa datan helpon ja luotettavan liikuttelun sovitusti toimijoiden välillä. Datan yhdistely puolestaan mahdollistaa aivan uudenlaisten palveluiden ja innovaatioiden syntymisen. Kun esimerkiksi world wide web perustettiin, ei kukaan osannut ennustaa millaisia palveluita sen avulla voitaisiin luoda.
Datan lähteitä on ruoka-alalla valtavasti. Maatilalla dataa tuottavat esimerkiksi viljelysuunnitteluohjelmistot, työkoneet, sääasemat ja vaikkapa viljasiilot ja lypsyrobotit. Yksittäiseen maatilaan liittyvää dataa voidaan saada myös satelliiteista, rahoittajilta tai vaikkapa karttatietoa Maanmittauslaitokselta tai maataloustukiin liittyvää tietoa Ruokavirastolta. Muualla ruokaketjussa dataa tuottavat meijerit, myllyt, teurastamot, viljavarastot, leipomot, kuljetusyhtiöt sekä kauppaketjut ja ravintolat.
Niillä, jotka keksivät miten dataa yhdistelemällä voidaan luoda uusia palveluja, on nyt mahdollisuus muuttaa koko ruoka-alaa. Datan välityspalvelun tarjoajat eivät itse saa perustaa tällaisia palvelutuotteita, vaan ne mahdollistavat kustannustehokkaan datan välityksen ja kohtauttavat alan toimijoita löytämään toisensa. Datalle on syntynyt uusi olomuoto vanhan siiloutuneen datan tilalle: yhteisöllinen data. Muuttuuko koko markkinatalouden peruselementti eli kilpailulle perustunut markkina? Onko tulevaisuus yhteistyöhön perustuva markkinatalous? Tällaista on jo kuultu sanottavan.
Vaikka data liikkuu data-avaruudessa helposti, se on kuitenkin turvassa. Kukaan ei näe toisen toimijan dataa, ellei tämä anna siihen lupaa. Data salataan lähetettäessä ja puretaan vastaanottaessa. Luotettava ja neutraali datan välityspalvelu ei säilö dataa eikä edes näe millaista dataa palvelussa liikkuu. Tässä pätee vertaus kirjepostiin: postinkantajia koskee postisalaisuus, eikä paketin muodolla ole väliä.
Datan välityspalvelu voi parhaimmillaan tarjota luotettavan ja neutraalin digitaalisen toimintaympäristön kaiken kokoisille yrityksille ja heidän asiakkailleen. Tässä keskeisessä roolissa on palvelun juridinen ympäristö, mikä mm. tarjoaa datan jakajille ja vastaanottajille valmiit sopimukset datan käytön oikeutuksen suhteen. Datan välityspalvelun tarjoajaa itseään taas sitoo datahallintosäädös (Data Governance Act). Säädös varmistaa sen, että datan välityspalvelun tarjoaja toimii yhdessä sovituin pelisäännöin. Data-avaruuksiin liittyy oleellisesti muitakin säädöksiä, mm. datasäädös (Data Act) ja Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR). Mutta näitä tullaan avaamaan toisessa artikkelissa tarkemmin.
Mitä hyötyä datan yhdistelemisestä sitten voisi olla? Yhdistämällä tietoa esimerkiksi maatilan tuotantopanoksista, kuten dieselistä, lannoitteista ja sadosta, myllyn ja leipomon energiankulutuksesta sekä kaupan sähkönkulutuksesta, voidaan laskea leivän hiilitase. Samalla tavalla voidaan esimerkiksi todentaa aukottomasti ruoan alkuperä, sen tuotantotapa kuten luomu, tai vaikkapa jokin ruoan terveellisyyteen liittyvä argumentti.
Eikä tässä esimerkissä ole kyse malleihin ja keskiarvoihin perustuvasta laskennallisesta hiilitaseesta, vaan todellakin yksittäisen leivän todellisesta hiilijalanjäljestä. Niin kauan kuin ruoka-alalla lasketaan tuotteiden hiilitase maalajin, keskimääräisen panostuksen ja sadon sekä energiankulutuksen mukaan huomioimatta viljelymenetelmiä, ei toimijoilla ole intressiä vähentää omaa energiankulutustaan ja ympäristökuormitustaan. Vain todellisten toimijakohtaisten hiilitaseen tekijöiden mittaaminen ja niiden jyvittäminen tuotteelle kannustaa vähentämään ympäristö- ja ilmastokuormitusta. Samasta datasta voidaan johtaa myös muita mittareita, kuten kannattavuus ja jäljittää se esim. peltolohkojen sisälle ja mahdollistaa kannattavuuden parantaminen maatiloilla. Tämä kaikki viljelijän datan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen.
Kuluttajalle ruoan alkuperän selvittäminen peltolohkon tarkkuudella antaa mahdollisuuden tehdä valintoja. Ostanko leivän, jonka hiilitase on todistetusti pienempi, mutta hinta hieman kalliimpi? Vai halvemman leivän, jonka alkuperästä ei ole tietoa? Nämä kuluttajien valinnat ohjaavat ruoka-alaa kohti joko ympäristöystävällisempää ja reilumpaa tuotantotapaa tai halpuuttamisen seurauksena kohti pahenevia ympäristökuormituksia. Kuluttajilla on siis ympäristö- ja ilmastopäästöjen vähentämisessä valtava vastuu. Kuluttajiahan olemme me kaikki. Miten kannamme oman vastuumme?
Ympäristöasioissa valveutuneet kuluttajat ovat valmiita maksamaan enemmän eettisemmästä, ympäristöystävällisemmästä tai esimerkiksi terveellisemmästä ruoasta. Tämä tuo lisää rahaa koko ruoka-alalle. Data-avaruudessa taloudellista etua ei oteta alan toisen toimijan taskusta, vaan hyötyjiä ovat kaikki – myös kuluttajat, jotka saavat todistetusti parempaa ruokaa ja puhtaamman ympäristön.
Datan välityspalveluita tarjoavan yrityksen on tehtävä datahallintosäädöksessä (DGA) määritelty ilmoitus kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, joka Suomessa tultaneen määrittelemään kuluvan vuoden 2023 aikana. Toimivaltaisen viranomaisen on annettava jokainen uusi ilmoitus tiedoksi komissiolle. Komissio pitää rekisteriä datan jakamispalvelujen tarjoajista.
DataSpace Europe Oy on ensimmäisiä datan välityspalveluiden tarjoajia EU:ssa. Sitoudumme noudattamaan Euroopan datastrategiaa ja datahallintosäädöstä ja edistämään toiminnassamme reilua datataloutta. Mahdollistamme siis omalta osaltamme kaikkien toimijoiden tasapuoliset toimintaedellytykset data-avaruuksissa. Datasta saatava hyöty kuuluu sovitusti kaikille datan osapuolille.
Yhdistellyn datan ja täysin uusien innovaatioiden avulla voidaan tehostaa koko alan toimintaa ja esimerkiksi jarruttaa ilmastonmuutosta. Maa- ja metsätalous ovat kuitenkin yhteiskunnan toimialoista ainoita, jotka voivat sitoa hiiltä. Siksi aloitamme ruoka-alan data-avaruudesta (ns. cross-sectoralinen data-avaruus), mutta tulevaisuudessa samaa järjestelmää voidaan käyttää myös muilla toimialoilla.
Nyt on aika ajatella rohkeasti ja riittävän isosti.