Maatalous tarvitsee nuoria yrittäjiä – tarjoaako CAP27 uusia keinoja?

Jo lähes viidesosa maamme maatiloista on yli 65-vuotiaiden viljelijöiden hallussa. Syynä tähän on ennen kaikkea sukupolvenvaihdosten vähentyminen. Ilmiö on tuttu sekä EU:sta että muista kehittyneistä maista. CAP-uudistuksessa (Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka) ongelmaa yritetään jälleen lieventää erilaisin keinoin. Isossa kuvassa CAP-uudistus kuitenkin jatkaa pinta-alatukien perinnettä, jotka jäykistävät peltomarkkinoita ja kannustavat myös ikääntyneitä viljelijöitä jatkamaan viljelyä itse.

Ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden viljelijöiden määrä ja osuus kaikista viljelijöistä on kasvanut etenkin vuoden 2015 jälkeen, jolloin eräisiin maatalouden tukimuotoihin liittyneet yläikärajat poistuivat. Oma vaikutuksensa on ollut myös maatalouden varhaiseläkejärjestelmän eli luopumistuen ikärajojen nostolla vuonna 2015 ja päättymisellä vuonna 2018.

Eniten ikääntyneitä on viljanviljelyä, muuta kasvinviljelyä, avomaatuotantoa tai kasvihuonetuotantoa päätuotantosuuntanaan harjoittavien viljelijöiden joukossa. Huomionarvoista on, että ikääntyneiden osuus on kasvanut kaikissa tilakokoluokissa, ei pelkästään pienemmillä tiloilla. Tällä tulee olemaan merkittävä vaikutus maamme maatalouden rakenteeseen.

Keskeinen syy viljelijäväestön ikääntymiseen on tiloilla tehtyjen sukupolvenvaihdosten vähentyminen. Jos tilanpitoon halukasta jatkajaa ei löydy, tila tai vähintään pellot pitäisi joko myydä tai vuokrata lisämaaksi muille tiloille. Yhä useammin myös jatketaan itsellisenä yrittäjänä viljelyä vielä eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Maatalouden kehittämisen kannalta kuvattu kehitys on huolestuttavaa. Tutkitusti nuoret viljelijät usein kehittävät tilaansa aktiivisemmin kuin vanhemmat kollegansa.

Tilojen sukupolvenvaihdoksia ei varsinaisesti tilastoida, mutta eri lähteiden avulla voidaan arvioida, että sukupolvenvaihdoksia on tehty vuosina 2010–2019 keskimäärin alle 500 tilalla vuosittain. Olettaen, että sukupolvenvaihdoksia tehdään noin 30 vuoden välein, tulisi noin 1 300 tilan siirtyä jatkajalle vuosittain, jotta noin 39 000 yksityishenkilöiden omistamaa tilaa säilyisi toiminnassa.

Tämänhetkinen sukupolvenvaihdosten tahti ei riitä säilyttämään nykyistä tilamäärää ja ikääntyneiden viljelijöiden osuus tulee entisestään kasvamaan. Tilamäärän maltillinen väheneminen ei rakennekehityksen näkökulmasta ole ongelma, mutta sektorin uudistumisen ja pitkän aikavälin kehitysnäkymän puolesta asiaan on syytä kiinnittää huomiota.

Nuorten viljelijöiden ja sukupolvenvaihdosten tukeminen on yksi EU:n maatalouspolitiikan keskeisistä tavoitteista. Juuri valmistuneessa Suomen CAP-suunnitelmassa vuosille 2023–2027 nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamista on tarkoitus helpottaa muun muassa aloitustuen, korotetun investointituen, nuorten viljelijöiden tulotuen ja verohelpotusten avulla. Lisäksi yrittäjiä tuetaan neuvonnan ja hankkeiden avulla.

Vaikka keinovalikoima pysyy ennallaan, on mukana monia parannuksia, joilla aloittavien viljelijöiden haasteita pyritään helpottamaan. Esimerkiksi tulotuen hehtaarirajaa, aloitustuen määrää ja korkotuen maksimimäärää ehdotetaan nostettavaksi. Samoin korotettua investointitukea voisi saada entistä pitempään sukupolvenvaihdoksen jälkeen, joka antaa nuorille lisää sopeutumisaikaa tilakauppojen jälkeen tehdä päätöksiä investoinneista.

Suomessa sukupolvenvaihdokset on perinteisesti tehty oman perheen tai suvun jäsenten kesken. Jatkaja voi kuitenkin löytyä myös muualta, jopa ilman maataloustaustaa. Myös näihin uusiin yrittäjiin ja heidän jatkamismahdollisuuksiinsa tulee jatkossa kiinnittää huomiota. On jo havaittavissa, että maatalouden ulkopuolelta tulevilla on kiinnostusta alaan ja että kiinnostusta on myös ylisukupolvisiin sukupolvenvaihdoksiin.

Perheen ulkopuolelle myytäessä rahoitusta ei tiukentuneen säätelyn pankkimaailmassa ole aina helppo järjestää. Hyviä käytäntöjä saattaisi kuitenkin löytyä muiden perheyritysten sukupolvenvaihdosten toteutustavoista. Esimerkiksi tilan osakekannan vaiheittaisesta siirrosta silloin, kun jatkaja tulee perheen ulkopuolelta, on jo kokemuksia myös maataloudessa.

Yleinen eliniän piteneminen, aktiivisten vuosien lisääntyminen ja teknologian muutos ovat mahdollistaneet viljelyn jatkamisen aiempaa vanhemmaksi. Viljely on monille paitsi työ myös elämäntapa, joka pitää kunnossa ja aktiivisena. Työurien pidentämiseen tähtäävät politiikat mahdollistavat yrittäjyyden ja eläkkeellä olon yhdistämisen. Myös eläkkeen kertyminen 68-vuotiaaksi asti tukee viljelyn jatkamista. Koska viljelijöiden keskimääräinen työeläke on monissa tapauksissa pieni, viljelyn jatkaminen on mielekästä myös taloudellisista syistä. Työurien pidentämisen näkökulmasta meneillään oleva kehitys on siis ainakin osittain positiivista ja tavoitteiden mukaista.

Toisaalta tavoitteena on myös nuorten työelämän aloittamisen helpottaminen. Maatalouspolitiikan keskeisenä tarkoituksena on maatalouden kilpailukyvyn parantaminen ja maaseudun elinvoimaisuuden ylläpito. Mikäli haluamme turvata maatalouden kehityksen ja kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa, tarvitaan avuksi kannustimia ja keinoja edistää sukupolvenvaihdoksia sekä jatkajien että luopujien näkökulmista.

• Euroopan unionissa nuoren viljelijän määritelmän ikäraja on 40 vuotta.
• Viljelijöiden keski-ikä on Suomessa 53 vuotta.
• Suomessa yksityishenkilöiden omistamien tilojen viljelijöistä 18 prosenttia oli yli 65-vuotiaita vuonna 2020. Vuonna 2010 vastaava osuus oli 7 prosenttia.
• Alle 40-vuotiaiden viljelijöiden osuus oli Suomessa 15 prosenttia vuonna 2020. Vuonna 2010 osuus oli 17 prosenttia.
• Vuonna 2016 lähes 60 prosenttia EU:n viljelijöistä oli yli 55-vuotiaita ja vain 11 prosenttia alle 40-vuotiaita.
• Yli 65-vuotiaita viljelijöitä oli erityisen paljon ja alle 40-vuotiaita erityisen vähän Portugalissa (52 % ja 4 %) ja Kyproksella (45 % ja 3 %).
• Japanissa nuoren viljelijän määritelmän ikäraja on 49 vuotta. Ikärajaa on jouduttu nostamaan monta kertaa, koska uusia viljelijöitä ei saada alalle.
• Japanissa viljelijöiden keski-ikä on 67 vuotta
• Japanissa on alueita, joissa yli 70 % viljelijöistä on yli 65-vuotiaita.