Suomalaisten maatilayritysten taloudellinen menestys rakentuu osaamiselle ja tiedolle

Maataloutemme ja kestävän ruokajärjestelmämme perustana ovat investoivat, kehittyvät ja kilpailukykyiset maatila- ja puutarhayritykset, joita johdetaan hyvän liikkeenjohdollisen osaamisen, parhaiden käytäntöjen ja uusimman tutkimustiedon avulla. Talous- ja johtamisosaamisen edistäminen onkin valittu yhdeksi juuri perustetun Maatilayritysten osaamisverkosto AgriHubin kärkiteemoiksi.

Maatilayritysten menestymisen eväitä pohdimme alkuvuodesta kahdessa Luken, MMM:n ja Maaseutuverkostopalvelujen järjestämässä Farm Business Management -webinaarissa yhdessä lähes 300 alan toimijan kanssa. Ryhmäkeskusteluissa tuotettiin huikea määrä, peräti 800 ideaa, jotka kävimme huolella läpi ja ryhmittelimme laajempiin kokonaisuuksiin. Käsityksemme vahvistui siitä, että yritysten osaamisen parantamiseksi tarvitaan huomattavasti enemmän vuorovaikutusta ja yhteiskehittämistä.

Menestyksekäs johtaminen rakentuu datan hyödyntämiseen ja tiedolla johtamiseen. Lisäksi avainroolissa ovat yrittäjän, työntekijöiden ja verkostojen osaaminen. Kokonaisvaltainen strateginen ajattelu ja ennakointi korostuvat tulevaisuuden menestystekijöinä – mikä on se tulevaisuuden toimintaympäristö, johon esimerkiksi uutta investointia suunnitellaan. Keskusteluissa nousivat esiin ”benchmarking” ja vertailutiedot tilaa kehitettäessä. Lisäksi korostettiin vilkuilua maataloussektorin ulkopuolelle, etenkin muiden toimialojen pk-yrityksiin.

Talouden ja johtamisen tunnuslukujen ja analysointityökalujen tärkeys nostettiin esiin, mutta toisaalta myös se, miten talousasioiden houkuttelevuutta ylipäätään voisi lisätä. Kannattavuuden seuranta edellyttää kustannustehokkuuden tarkastelua ja huomion kiinnittämistä paitsi yksikkökustannuksiin, myös kiinteiden kulujen vaikutukseen. Yhtenäisille termeille ja yhteismitallisuudelle on niin ikään selkeä tarve: mitä suomalaisessa maataloudessa lasketaan, seurataan ja vertaillaan yrittäjien kesken.

Palvelujen kehittämisessä tulisikin nykyistä enemmän huomioiden tilojen erilaiset tarpeet yrittäjien iän, tuotantosuunnan, koulutustausta ja yrityksen elinkaaren vaiheen mukaan.  Koulutuksissa ja valmennuksissa tulisi olla pohjana tilojen omat luvut. Myös datat on saatava liikkeelle tukemaan yrityksen talousjohtamista. Tietokannat tulee saada keskustelemaan keskenään, koneista ja laitteista kertyvä data tarvitaan tilojen käyttöön johtamisen avuksi.

Tutkitun tiedon teemavuonna 2021 on hyvä pohtia, miten tutkitun tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä voitaisiin parantaa. Uusimman tiedon siirtyminen käytäntöön nostettiin keskeiseksi haasteeksi. Tutkimustulosten popularisoinnille on suuri tarve. tiedon visualisointiin ja havainnollistamiseen tulee panostaa.

Uusimman tiedon viestintään ja levittämiseen tarvitaan monipuolisia kanavia ja toimintatapoja. Hajanainen tieto tulisi olla koottuna ja tässä AgriHubilla nähdään keskeinen rooli. Korona-aikana webinaarit, verkkotilaisuudet ja -koulutukset ovat tulleet tutuksi, ja näille on varmasti kysyntää jatkossakin.  Kysyntää voisi olla podcasteille, joissa asiantuntijat ja yrittäjät pohtivat uusimman tutkimustuloksen soveltamisesta käytäntöön.

Yritykset tulee kytkeä tiiviimmin mukaan osaksi tutkimusverkostoa, jotta myös soveltavassa tutkimuksessa voitaisiin paremmin vastasta elinkeinolähtöisiin tutkimustarpeisiin. Yhteistyön tiivistämiseksi tarvitaan foorumeita ja ”viljelijäraateja”. Halukkaat maatilat ja puutarhat tulee saada mukaan tutkimushankkeisiin ja pilotteihin.

Luonnonvara-alan oppilaitoksissa rakennetaan perustaa alan tulevaisuudelle. Koulutustarjontaa tulee kehittää yrittäjävalmiuksien ja liikkeenjohdon osaamisen vahvistamiseksi. Yritykset toimivat hyvin erilaisista lähtökohdista, jolloin tulisi huomioida sekä yrittäjän että yrityksen elinkaaren vaihe ja opetuksen räätälöinti erilaisiin tarpeisiin ja tilanteisiin.

Koulutuksella ja opetuksella on keskeinen rooli neuvonnan ja asiantuntijoiden edelläkävijyyden varmistamisessa. Neuvonnan asiantuntijoiden osaamistarpeet tulisi huomioida yrittäjien lisäksi täydennyskoulutuksia suunniteltaessa. Samoin opettajien omaan kehittämiseen tulisi panostaa jatkuvan oppimisen periaatteita noudattaen – train the traineers.

Kun oppilaitokset osallistuvat omien tutkimus- ja kehittämishankkeidensa lisäksi myös tutkimuslaitosten projekteihin, saadaan laaja-alaisemmin uusinta tietoa osaksi opetusta. Opiskelijoita, tulevia yrittäjiä tai neuvonnan ammattilaisia voitaisiin kiinnittää mukaan esimerkiksi hankkeiden aineistojen keräämiseen tai opinnäytetöihin aiempaa vahvemmin.

Tammikuun työpajat kommentteineen vahvistivat selvitysmies Reijo Karhisen ”Uusi Alku” -raportin viestiä: muutoksen tarve on tunnistettu ja sitä lähdetään nyt yhdessä toteuttamaan. AgriHubin tehtävänä on rakentaa siltoja ja auttaa uusien toimintamallien kehittämisessä. Tule mukaan viemään suomalainen maatalous ja puutarhatalous kohti kestävää ja älykästä taloudellista menestystä!