Ympäristötiedon vaihtopäivillä syntyi uusia ajatuksia ja kumppanuuksia
11.12.2024 19:37Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivät järjestettiin tänä vuonna Turussa Holiday Club Caribiassa 13.–14. marraskuuta. Myös ELY-keskus oli mukana tapahtumassa järjestämässä työpajaa ja tapaamassa ihmisiä verkostojen torilla.
Marraskuussa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja maatalouden ympäristö- ja ilmastoasioista, kun valtakunnalliset maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivät järjestettiin seitsemän vuoden tauon jälkeen Turussa. Tilaisuus kokosi yhteen maatalouden ympäristö- ja ilmastoasioiden parissa toimivat hallinnon, tutkimuksen ja neuvonnan tahot, järjestöjen edustajat sekä kourallisen viljelijöitä – ja tarjosi näin erinomaisen tilaisuuden verkostojen luomiseen ja lujittamiseen.
Tapahtuman järjestivät maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja Ruokaviraston maaseutuverkosto yhteistyössä Priodiversity LIFE -hankkeen kanssa. Avauspuheenvuoron piti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, jonka mukaan tiedon jakaminen on nyt erityisen tärkeää, jotta voimme löytää entistä tehokkaampia keinoja maatalouden ympäristö- ja ilmastotavoitteiden täyttämiseksi. Ympäristötoimenpiteet ovat ministerin mukaan osa onnistunutta ruuantuotantoa, ja jatkossa ne tulevat olemaan yhä merkittävämpi osa myös riskienhallintaa.
Ministeri Essayah toivoo nykyisin käytössä olevalta rahoitukselta parempaa vaikuttavuutta ja peräänkuuluttaa myös uusia rahoitusmahdollisuuksia maa- ja metsätalouden ympäristöhaasteiden ratkomiseksi.
– Hiili- ja luonnonarvojamarkkinat voivat olla osa tätä kokonaisuutta lähitulevaisuudessa. Hyvä esimerkki uusien toimintatapojen testaamisesta on Saaristomeriohjelma, jossa kehitetään tulosperusteisen rahoituksen keinoja, ja jossa on käynnistetty yritysten vesivastuusitoumuksiin kannustavaa työtä, hän sanoo.
Ministeri kiittelee monipuolista hanketyötä, jonka avulla maatalouden ympäristöhaasteista on saatu paljon lisää tietoa.
– Hyviä ratkaisuja tulee painokkaasti viestiä eteenpäin kentän toimijoille, jotta hyvät käytännöt saataisiin valtavirtaistettua. Viestiessä, tietoa vaihtaessa ja toimintatapojen muutosta toivoessa korostuvat kuitenkin kuunteleminen, avoimen keskustelun taito ja myös tahdon merkityksen tunnistaminen. Hyvät ratkaisut ovat ratkaisuja vasta, kun ne on viety käytäntöön, hän muistuttaa.
Ministeriöt yhteistyössä ympäristön puolella
Maa- ja metsätalousministeriö erityisasiantuntija Sanna Tikander ja ympäristöministeriön erityisasiantuntija Eija Hagelberg puhuivat tilaisuudessa rahoituksen vaikuttavuudesta ja muistuttivat, että EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus on maatalouden ympäristöasioissa merkittävin rahoituskanava. Se tarjoaa monipuolisen toimenpidekattauksen tilatasolta kansainväliseen yhteistyöhön.
Lisäksi he haastoivat ihmiset pohtimaan, vastaako rahoitus muuttuvan maailman tarpeisiin. Mitä olemassa olevista rahoituskanavista puuttuu ja miten rahoitusta kannattaisi jatkossa kohdentaa?
ELY-keskusten ilmastoyksikössä luodaan uusia ajatuksia
Vuonna 2023 perustetun ELY-keskusten yhteisen valtakunnallisen ilmastoyksikön johtava ilmastoasiantuntija Johanna Helkimo esitteli osallistujille Suomen ilmastotavoitteita ja painotti, että niitä pitää tavoitella heikentämättä ruokaturvaa tai luonnon monimuotoisuutta.
Lisäksi hän nosti esiin nykyisen ruokajärjestelmämme haavoittuvuuksia ja niiden juurisyitä. Haavoittuvuuksia ovat esimerkiksi alkutuotannon heikko kannattavuus ja maatalouden tukiriippuvuus, monimuotoisuuden heikkeneminen, tuotantopanosten vaihteleva saatavuus sekä kasvi- ja eläintaudit. Jotta haavoittuvuuksia voidaan korjata, pitää puuttua juurisyihin, joita ovat esimerkiksi maatalouden heikko arvostus yhteiskunnassa.
Puheenvuoronsa lopuksi hän muistutti, ettei nykymenoa voida jatkaa pienin korjauksin, vaan ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja, osaamista sekä organisaatiorajat ylittäviä toimintamalleja.
Ennallistamisasetus vaatii tekoja
Maa- ja metsätalousministeriö erityisasiantuntija Tuuli Orasmaa kertoi kuulijoille EU:n ennallistamisasetuksesta. Ennallistamistyötä on tehty jo pitkään, joten kyseessä ei ole uusi asia, mutta nyt asetus velvoittaa kaikkia jäsenmaita kunnianhimoisiin toimiin.
– Ennallistamisasetus taitaa olla merkittävimpiä lisäyksiä EU:n ympäristölainsäädäntöön sitten luontodirektiivin 1990-luvulla. Kattotavoite on ennallistaa kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Mittakaava on tosi suuri. Suomessa tämä koskee miljoonia hehtaareja, Orasmaa kertoo.
Mutta mitä ennallistaminen sitten on? Se voi olla maankäytön palauttamista luonnontilaan, mutta se voi olla paljon muutakin, esimerkiksi luomuviljelyn tai kosteikkoviljelyn lisäämistä, suojakaistoja, laajaperäistä laiduntamista tai kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käytön vähentämistä. Maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisellä on todella keskeinen rooli ennallistamisasetuksen toimeenpanossa.
Varsinais-Suomen ELY-keskus nosti esiin Saaristomerikysymyksen ja sai paljon uutta ajateltavaa
Varsinais-Suomen ELY-keskus järjesti tapahtumassa työpajan, jossa etsittiin ratkaisuja Saaristomeren valuma-alueen fosforikuormituksen vähentämiseen.
– Erityisesti ratkaisuja etsittiin maanparannusaineiden käytön lisäämiseen sekä lannan siirron, levityksen ja ravinteiden kierron edistämiseen. Kipsi-hankkeen asiantuntijat tunnistivat, että heidän tulee jatkossa korostaa kipsikäsittelyn myötä saavutettavaa hiilen parempaa pysyvyyttä pellolla. Lannan osalta tärkeäksi keskustelussa nousi lannan hyvien ominaisuuksien korostaminen lannoituksen lisäksi, kuten orgaanisen aineksen lisääntyminen pellolla, kertoo Saaristomeri-ohjelman ohjelmapäällikkö Essi Hillgren.
Työpajassa keskustelu oli aktiivista. Työpajassa olivat mukana myös esimerkiksi Valonia, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus.
Varsinais-Suomen ELY-keskus oli tavattavissa myös tapahtuman yhteydessä järjestetyllä verkostojen torilla. ELY-keskuksen pisteellä pääsi tutustumaan EU:n maaseuturahoituksen mahdollisuuksiin. Kehittämispäällikkö Johanna Mattila kertoi, että maaseuturahoituksen rakenne-, yritys- ja hankerahoituksella mahdollistetaan laaja-alaisesti kestävän ja kannattavan ruokajärjestelmän kehittämistä niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.
Lisäksi ELY-keskuksen asiantuntijat osallistuivat moniin muihinkin työpajoihin.
– Kestävän ja kannattavan ruokajärjestelmän kehittäminen on hallitusohjelman ytimessä. Työpajoissa visioitiinkin erilaisia skenaarioita, millainen ruokajärjestelmä Suomessa on vuonna 2040 ja minkälaisia toimenpiteitä sen saavuttamiseksi tarvitaan. Erilaiset toimintaympäristön muutokset kuten globaalit kriisit, ilmastonmuutos, luontokato tulevat korostamaan varautumisen ja ennakoinnin tärkeyttä resilienssin ruokajärjestelmän varmistamiseksi, Johanna Mattila summaa.
Maaseutuyksikön johtavan asiantuntijan Maarit Sollan mukaan monessa työpajassa mietittiin, mikä toimii ympäristötavoitteiden näkökulmasta hyvin nykyisessä Suomen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmassa (CAP-suunnitelma) ja mitä parannuksia tai kehitettävää olisi seuraavalle rahoituskaudelle.
– Maatilatason luonnon monimuotoisuutta koskevassa työpajassa tuli neuvonnan puolesta myös sellainen näkökanta esille, että voisiko Suomen CAP-suunnitelma pysyä lähes samanlaisena myös seuraavalla kaudella. Uuden oppiminen vie aina voimavaroja ja rahoituskausi on kuitenkin lopulta aika lyhyt aika.
Maaseutuyksikön ympäristöasiantuntija Mia Forssell osallistui myös toisen päivän kansainvälisiin keskusteluihin.
– Toisen päivän suurin anti oli mielestäni erot ja yhtäläisyydet eri EU maiden maataloustukipolitiikassa. Olisikin hyvä ottaa oppia myös muilta, ettei jokainen yritä keksiä pyörää itse. Tulosperusteiset tuet tuntuvat olevan tulevaisuuden suuntaus maataloustuissa, hän kommentoi.
