Eläintuet
Eläintukien tarkoituksena on tuotannon kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen.
Suoria viljelijätukia maksetaan maataloustuottajille eläinten ja peltoalan perusteella.
Tukien maksamisen lähtökohtana on eläintuotannon säilyttäminen pohjoisissa tuotanto-oloissa, joissa kasvukausi on lyhyt ja tuotantokustannukset ovat korkeat. Tukien avulla voidaan tasata eläintuotannon kustannuseroja sekä Suomen sisällä että Suomen ja muiden EU-maiden välillä.
Suomessa eläintuet koostuvat EU:n rahoittamista suorista tuista sekä Suomen itse rahoittamista kansallisista eläintuista. Tukimuotoja ovat eläinten kasvattamisen tuet ja palkkiot, tuotantoeläinten hyvinvoinnin korvaukset sekä alkuperäisrotuisten eläinten kasvattamisen korvaukset.
Kaikkien eläintukien maksamiselle on asetettu ehtoja, joita viljelijän on noudatettava. Ehdoissa sovitetaan yhteen tuen maksamisen perusvaatimukset, Suomen maataloustuotannolle asetetut ilmasto- ja ympäristövaatimukset sekä eläinten hyvinvoinnille ja ruoan jäljitettävyydelle asetetut vaatimukset.
Eläinten kasvattamisen palkkiot
EU:n rahoittamia eläinpalkkioita maksetaan eläinten kasvattamisesta. Näitä ovat nautapalkkiot sekä lammas- ja vuohipalkkiot. Lisäksi pohjoisille tukialueille maksetaan kansallisesti rahoitettuja kotieläintukia. Näitä ovat pohjoinen kotieläintuki naudoista, uuhista ja kutuista sekä pohjoinen maidon tuotantotuki.
Tuotantoeläinten hyvinvointi
Tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia parannetaan eläinten hyvinvointisitoumusten avulla. Eläinten hyvinvointisitoumus koostuu erilaisista eläinten hyvinvointia parantavista toimenpiteistä, jotka ylittävät lakisääteiset vaatimukset.
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseen sitoutuva viljelijä voi valita omalle tilalleen sovellettavat toimenpiteet ja saada korvausta niistä aiheutuviin kustannuksiin. Toimenpiteet voivat liittyä muun muassa eläinten tilojen parantamista, ulkoilun ja laiduntamisen järjestämistä sekä yleistä hyvinvoinnin edistämistä. Lisäksi eläinten hyvinvoinnin toteutumista seurataan hyvinvointimittarien avulla.
Alkuperäisrotujen säilyttäminen maataloustuotannossa
Alkuperäisrotuisten eläinten säilyttäminen osana maataloustuotantoa on Suomen kansallinen velvollisuus. Tätä tavoitetta edistää alkuperäisrotujen kasvattamisssopimus. Tuen avulla pyritään säilyttämään ja edistämään alkuperäisrotujen geneettistä monimuotoisuutta.
Suomen alkuperäisrotuisia eläimiä ovat itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan naudat, suomenvuohet, suomenlampaat, ahvenanmaanlampat, kainuunharmaslampaat, suomenhevoset ja maatiaiskanat. Korvausta maksetaan näiden puhdasrotuisten eläinten kasvattamisesta.
Alkuperäisrotujen kasvattamissopimus on muodoltaan ympäristösopimus.