Ympäristösopimusten hehtaarimäärät laskivat Varsinais-Suomessa neljänneksen
25.03.2025 12:09Vuosina 2023–2024 haettujen ympäristösopimusten käsittely on Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa loppusuoralla. Kaikille haetuille sopimusaloille tehtiin vuosina 2023–2024 maastokatselmointi, jossa arvioitiin alueiden tukikelpoisuus. Katselmointien perusteella yli neljännes haetuista aloista on jouduttu hylkäämään.
Ympäristösopimuksilla rahoitetaan maatalousluonnon ja maiseman hoitoa, eli käytännössä perinnebiotooppeja ja luonnonlaitumia sekä kosteikkojen hoitoa. Varsinais-Suomessa ympäristösopimuksia on perinteisesti ollut kaikkein eniten. Alueella on pitkä maataloushistoria ja se näkyy myös luonnossa ja maisemassa. Varsinais-Suomessa on valtava määrä paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja sekä luonnonlaitumia. Ympäristösopimuksia on haettu paljon myös saaristoon.
Vuonna 2024 Varsinais-Suomessa haettuja ympäristösopimusaloja oli yhteensä lähes 6 000 hehtaaria, joista tullaan hyväksymään noin 4 400 hehtaaria. Myös ympäristösopimuksia tehneiden tilojen määrä on selkeässä laskussa. Vuonna 2022 ympäristösopimuksia oli vielä 368 tilalla ja vuonna 2024 määrä tippui 251 tilaan.
EU:n maatalous- ja maaseuturahoituskausi 2023–2027 toi tukiehtoihin joitain muutoksia, joiden vaikutukset näkyvät nyt alojen hylkäyksinä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristökorvauksista vastaava ryhmäpäällikkö Teija Nielsen kertoo, että hylkäysten suuri määrä johtunee kuitenkin pääosin siitä, että kaikki sopimuksiin kuuluvat alat oli katselmoitava.
– Oletettavaa on, ettei alojen kelpoisuudessa ole vuosittain suurta vaihtelua, mutta katselmointeja ei ole ennen tehty tässä laajuudessa, joten hylkäyksiäkin tuli kerralla paljon, Nielsen kommentoi.
Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimukseen hyväksyttävien alueiden tulee olla luontoarvoiltaan monimuotoisia tai maisemaltaan merkittäviä. Sopimusten avulla säilytetään tai edistetään tavanomaista arvokkaampia luonto- tai maisema-arvoja, jotka hyötyvät sopimuksen mukaisesta laidunnuksesta tai niitosta sekä raivaushoidosta. Katselmointien kautta ympäristösopimuksista maksettavat tuet kohdistuvat paremmin niille alueille, jotka hyötyvät ympäristönhoidosta eniten.
Hylätyistä aloista suurin osa on arvioitu liian kallioisiksi, laidunnukseen soveltumattomaksi tai liian umpeen kasvaneiksi. Lisäksi hylkäysten syitä ovat olleet esimerkiksi päällekkäisrahoitus, ruovikoituminen ja kunnostustoimenpiteiden keskeneräisyys.
Rahoitusta tarjolla monipuolisesti
Sopimuksesta maksettava korvaus perustuu alueen hoidosta syntyneisiin kustannuksiin. Sopimusalueiden pysyville nurmille on lisäksi mahdollista saada perustulotukea ja luonnonhaittakorvausta. EU:n rahoituskaudella 2023–2027 saa korvausta myös uusien aitojen perustamiseen ja peruskunnostusraivaukseen. Petoaitojen rakentamiseen on tarjolla korkeampi korvaus.
Vaikka hylkäyksiä on tullut paljon, Teija Nielsen kannustaa varsinaissuomalaisia jatkamaan tärkeää työtä maatalousluonnon ja maiseman hoidossa. Esimerkiksi laiduntamalla saadaan aikaan hyviä tuloksia.
– Uhanalaiset perinnebiotoopit säilyvät, kun eläimet laiduntavat niitä. Laiduntaminen tuo tilaa esimerkiksi alkuperäisille tai uhanalaisille niittykasveille. Eläinten lanta houkuttelee paikalle myös lisää hyönteisiä ja hyönteiset puolestaan lintuja. Lisäksi laiduntavat eläimet pitävät perinteisiä maalaismaisemia avoimina. Varsinais-Suomessa laidunnetaan myös kansallismaisemissa, muistuttaa Nielsen.
