Uusi viljelijäsukupolvi hyödyntää jo lentävää ja lypsävää teknologiaa
Tänään julkaistun Nuori viljelijä -tutkimuksen mukaan kolme neljästä nuoresta viljelijästä tähtää tilansa kasvattamiseen ja työ maatalousyrittäjänä koetaan merkitykselliseksi. Nuoret viljelijät ovat sitoutuneita työhönsä ja kehittävät tilojaan, mutta kaipaavat päättäjiltä pitkäjänteisyyttä sekä kotimaisen ruoan arvostusta myös kuluttajilta.
Kolmella viidestä (57 %) nuoresta viljelijästä on melko, tai erittäin vahva usko suomalaisen maataloustuotannon tulevaisuuteen kertoo tänään julkaistu valtakunnallinen Nuori viljelijä ‑tutkimus. Tutkimuksessa kartoitettiin enintään 40-vuotiaiden viljelijöiden näkemyksiä ja tulevaisuuden tavoitteita.
Luottavaisimpia tulevaisuuden suhteen ovat nuorimmat viljelijät, naiset ja lypsykarjatilalliset sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat viljelijät. Kriittisimmin tulevaisuuteen katsovat 30–34-vuotiaat viljatilalliset.
Suomessa on noin 8 000 enintään 40-vuotiasta maatalousyrittäjää. Suomalaisten viljelijöiden keski-ikä vuonna 2025 oli 55 vuotta ja maatilojen määrä vähenee vuosittain.
– Nuorten viljelijöiden tukeminen ja saaminen alalle on välttämätöntä ruoantuotannon jatkuvuuden ja huoltovarmuuden kannalta. EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus on monelle aloittavalle viljelijälle kriittisen tärkeä tukimuoto, maa- ja kalatalouselinkeino-osaston osastopäällikkö Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.
Nuoret viljelijät tavoittelevat kasvua
Nuorten viljelijöiden kasvu- ja investointihalukkuus on vahvaa: kolme neljästä (75 %) tavoittelee tilansa kasvattamista seuraavien viiden vuoden aikana. Kasvu ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan keino turvata tilan jatkuvuus, kehittää tuotantoa ja vastata yhteiskunnan odotuksiin.
Kaksi kolmesta (68 %) on tehnyt investointeja ja joka toinen kehittänyt omaa osaamistaan. Lähes joka kolmas hyödyntää jo uusia energiaratkaisuja ja teknologioita, kuten drooneja tai satelliittidataa peltotöissä sekä paikkatietoon perustuvaa tarkkuusviljelyä.
– Tulokset osoittavat, että nuoret viljelijät eivät ole vetäytymässä, vaan sitoutuvat alaan ja rakentavat tulevaisuutta käytännön toimilla. Nuoret kokevat vastuuta paitsi tilasta myös suomalaisen ruoantuotannon säilymisestä elinkelpoisena tulevaisuudessa, Minna-Mari Kaila sanoo.
Tutkimustuloksissa nousee esiin tarve pitkäjänteiselle maatalouspolitiikalle. Vastaajien mukaan suurin uhka Suomen ruokaturvalle on maatalouden kannattamattomuus (62 %). Myös oman yritystoiminnan kehittämisen suurin este on taloudellinen epävarmuus.
Maatalousyrittäjyys periytyy ja työ koetaan merkityksellisenä
Nuori viljelijäsukupolvi toimii usein perhetilojen jatkajina: kolme neljästä (76 %) on ryhtynyt viljelijäksi sukupolvenvaihdoksen kautta. Jatkaminen ei kuitenkaan tarkoita paikallaan pysymistä.
– Sukupolvenvaihdos nähdään mahdollisuutena uudistaa ja kehittää, ei vain ylläpitää vanhaa. Tämä viesti on tullut vahvasti esiin myös kampanjaamme osallistuneilta viljelijöiltä, Minna-Mari Kaila sanoo.
Neljä viidestä (79 %) nuoresta viljelijästä kokee työnsä maatalousyrittäjänä merkitykselliseksi. Tärkeimpiä motivaation lähteitä ovat oman tilan jatkuvuuden sekä kotimaisen ruoantuotannon turvaaminen.
Tutkimus tuo esiin myös eroja eri viljelijäryhmien välillä. Ruotsinkieliset vastaajat suhtautuvat työnsä merkityksellisyyteen ja kasvuhakuisuuteen suomenkielisiä positiivisemmin. Naiset korostavat työn yhteiskunnallista merkitystä ja huoltovarmuutta, kun taas miehet painottavat taloudellista kehittämistä ja investointeja.
Viljelijäuran alkuvaiheessa olevat, alle kaksi vuotta toimineet viljelijät, suhtautuvat myönteisemmin sekä alan tulevaisuuteen että oman tilan kasvumahdollisuuksiin. Työn merkityksellisyys koetaan vahvana riippumatta siitä, kuinka pitkään alalla on toimittu.
Lisätiedot:
Meri Kiikkala, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
p. 029 516 2042, meri.kiikkala@gov.fi
Nuori viljelijä -kampanjakuvia lehdistökäyttöön kuvapankissa.
Nuoret viljelijät
- Nuorten viljelijöiden osuus on Suomessa EU:n keskiarvoa korkeampi: noin 18 prosenttia viljelijöistä on enintään 40-vuotiaita, kun EU:ssa alle 40-vuotiaiden viljelijöiden osuus on 12 prosenttia.
- Tilanne vaihtelee kuitenkin alueittain. Pohjois-Pohjanmaalla nuoria viljelijöitä on suhteellisesti eniten (20 %), kun taas Kainuussa osuus on pienin (16 %).
- Etenkin nuoria naisviljelijöitä on toistaiseksi vähän: EU:ssa vain kolme prosenttia maatiloista on alle 40-vuotiaiden naisten hallussa.
Nuori viljelijä ‑tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2026. Siihen vastasi 174 enintään 40‑vuotiasta viljelijää eri puolilta Suomea. Tutkimus on osa käynnissä olevaa Nuori viljelijä -kampanjaa, jonka toteuttaa EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkostoyksikön ja elinvoimakeskusten kanssa.
