Euroopan Unionin osarahoittama
Kanootti melomassa auringonlaskussa. En kanot som paddlar i solnedgången

Paikalliset mukaan matkailun kehittämiseen Merenkurkussa

11.06.2026 15:15Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa

Entä jos matkailua tarkasteltaisiin matkailijoiden sijaan niiden näkökulmasta, jotka elävät matkailukohteissa ympäri vuoden? Svenska Handelshögskolanin tutkimus Merenkurkun maailmanperintöalueen matkailusta nostaa esiin harvemmin käytetyn asukaslähtöisen näkökulman, jotta matkailun kasvu olisi mahdollisimman kestävää myös paikalisten asukkaiden kannalta.

Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen matkailua on tutkittu nyt paikallisten asukkaiden näkökulmasta Kvarken – Be my guest -hankkeessa.

– Kyseessä on hieman epätyypillinen matkailuhanke, sillä emme tehneet kyselyitä matkailuyrityksille ja matkailijoille, vaan kohderyhmänä olivat paikalliset ihmiset. Tavoitteena oli selvittää paikallisten ajatuksia matkailun vaikutuksista arkeen sekä sitä, miten lisääntyvään matkailuun suhtaudutaan, kertoo projektipäällikkö Annika Pollari Hankenilta.

Pollari toteaa Merenkurkun saariston vastaavan hyvin matkailun trendeihin, joita ovat luonto, kulttuuri, viileä ilmasto, hiljaisuus, ruuhkien puute ja turvallisuus. On siis odotettavissa, että kävijämäärät kasvavat.

– Voidaksemme tunnistaa mahdollisia matkailun kasvuun liittyviä haasteita on dialogi paikallisyhteisöjen kanssa tärkeää.

Pohjanmaan elinvoimakeskuksen rahoittamassa ja Svenska Handelshögskolanin (Hanken) hallinnoimassa ja Åbo Akademin hankkeessa tehtiin sähköinen kysely, johon saatiin yli 370 vastausta. Lisäksi käytiin viidessä maailmanperintöalueen kylässä keskustelemassa ja järjestettiin tulevaisuustyöpajoja.

Selvitysten perusteella matkailu ei tällä hetkellä aiheuta merkittäviä ongelmia maailmanperintöalueen asukkaille, mutta paikalliset tunnistavat riskit, jos matkailijamäärät kasvavat nykyisestä hallitsemattomasti.

– Kvarken – Be my guest -hanke kehottaa tarttumaan tunnistettuihin kehittämiskohteisiin ajoissa ja toteuttamaan ennakoivia toimia, jotta Merenkurkun matkailun kasvu olisi mahdollisimman kestävää kulttuurisesti, ekologisesti ja sosiotaloudellisesti eli paikallisten hyvinvointi huomioiden, Pollari huomauttaa.

Paikalliset katsovat matkailun tuovan tuloja, mahdollistavan palveluita ja infrastruktuuria sekä lisäävän elinvoimaa. Matkailu tuo työpaikkoja, antaa nuorille tulevaisuususkoa ja tukee myös kohteena olevan ympäristön arvostusta.

Haittapuolina pidettiin ympäristövaikutuksia ja luonnon kulumista, roskaamista ja liikenteen lisääntymistä. Myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus huoletti kapeilla ja huonokuntoisilla teillä.

Pollari toivoo alueen matkailutoimijoiden löytävän keinot pitää yllä vuoropuhelua, koska saariston ihmisiä kiinnostaa olla mukana kehittämisessä, heillä on ideoita ja hyviä ratkaisuja kestävän matkailun kehittämiseen.

– On tärkeää saada paikallisilta hyväksyntä matkailulle, sillä he kohtaavat matkailijoita ja he luovat sen kulttuurin, jota matkailijat tulevat tänne kokemaan.

 

On tärkeää saada paikallisilta hyväksyntä matkailulle, sillä he kohtaavat matkailijoita ja he luovat sen kulttuurin, jota matkailijat tulevat tänne kokemaan.

 

Projektipäällikkö Annika Pollari (kuvassa) tutki, miten paikalliset asukkaat suhtautuvat matkailuun ja sen kasvuun Merenkurkussa Pohjanmaan elinvoimakeskuksen rahoittamassa hankkeessa.

Nainen hymyilee. En kvinna ler.
Kanootti melomassa auringonlaskussa. Kanotpaddling i solnedgången
Projektipäällikkö Annika Pollari nauttii itse maailmanperintösaaristosta meloen.
Kuva: T. Wallius
maaseutu.fi/uusimaa-logo

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten tämä vaikuttaa juuri sinuun – olitpa sitten viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, maaseudun asukas tai kehittäjä.