Autiotalot ovat resurssi, jolla voidaan lisätä kylien elinvoimaa
Björköbyn kylä Mustasaaressa eroaa kylärakenteeltaan monesta muusta Rannikko-Pohjanmaan kylästä. Talot on rakennettu moreenien suuntaisesti. Samoja moreenimuodostelmia voi ihailla Unescon luonnon maailmanperintökohteessa kivenheiton päässä kylästä. Meren läheisyydestä kertovat puutalojen yksityiskohdat.
Arkkitehti Ruusa Viljanen Rossi avaa 1800- ja 1900-luvulla rakennetun autiotalon oven ja osoittaa ovessa olevaa ruorikoristetta.
– Vanhat talot kätkevät sisäänsä kylänsä kulttuurihistoriaa ja niillä on tärkeä arvo. Täällä Björköbyssä on paljon vanhaa rakennuskantaa jäljellä ja kylässä on tiivis rakenne ja yhteisöllisyys on ollut vahva, jotta on pärjätty. Esimerkiksi Sulvalla on toisenlaista, sillä siellä on viljelty ja täällä kalastettu.
Tunteet pelissä
Autiotalo, jota Viljanen Rossi esittelee, on yksi 36 Mustasaaren kunnan myyntiin saaduista tyhjillään olevista taloista. Se on hyvä tulos, sillä vanhoihin taloihin kytkeytyy paljon tunteita, sukuhistoriaa ja niistä luopuminen on vaikeaa.
– Moni saattaa toivoa, että vielä joku suvusta tulisi ja alkaisi asuttaa taloa. Kaikki ympärillä saattaa olla esi-isien työtä, pellot ja kylätiet.
Viljanen Rossi on selvittänyt Kaikki kunnan kylät -hankkeessa kunnan autiotalokantaa ja pyrkinyt saamaan taloja myyntiin ja uudelleen käyttöön.
– Osa ajattelee myös, ettei vanhaa taloa halua kukaan ostaa, kun taas kolmekymppiset näkevät näissä potentiaalia. Olen tehnyt taloista arvion, pystyykö niitä kunnostamaan.
Kauniit ja kestävät
Kunta lähti Leader Aktion Österbottenin rahoittamaan hankkeeseen innokkaasti mukaan. Rossi Viljanen sanoo, että kylissä hanke on otettu jopa liikuttuneena vastaan.
– On sanottu, että on hyvä, kun näitä arvostetaan. Vanhoja taloja on pidetty liian pitkään vain ympäristöä rumentavana ongelmana.
Vanhat talot ovat kuitenkin resurssi, niiden materiaalit ovat yleensä kestäviä, niitä voi uusia ja niissä on valmiit puutarhat ja isot pihat.
– Ostin itse 25 vuotta sitten autiotalon kesäpaikaksi, silloin olin yksin asian kanssa. Nyt on olemassa rakennusperinnekauppoja, josta saa vanhoihin taloihin sopivia materiaaleja. Nämä talot on tehty käsin ja ne on tehty kestämään satoja vuosia, jos niitä hoidetaan kunnolla. Ne ovat kauniita ja terveitä.
Tarvitaan tietoa
Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettiin autiotalojen avoimet ovet, jotta kiinnostuneet pääsivät tutustumaan myynnissä oleviin taloihin. Kävijöitä oli satoja ja taloista tehtiin ennakkokyselyitä. Aiemmin hankkeen aikana neljä taloa on saanut uudet omistajat. Myös muut Pohjanmaan kunnat ovat olleet kiinnostuneita saamaan autiotaloja käyttöön.
– Olen huomannut, että nuorilta puuttuu tieto ja uskallus ja siihen saumaan on pyritty puskemaan tietoja ja kursseja. Hankkeen tietoilloissa on ollut viitisenkymmentä osallistujaa joka kerta ja olen tehnyt oppaan vanhojen talojen kunnostamisesta, Rossi Viljanen toteaa.
Takaisin maalle
Hankkeessa ei ole kyse vain yksittäisten talojen pelastamisesta vaan niiden avulla voidaan saada kylään lisää asukkaita ja elinvoimaa.
– Olen kiitollinen, että olen saanut kuulla näiden talojen tarinoita ja minulle on uskottu nämä talot. Olen itse kasvanut pienessä kylässä ja se on ympäristö, jossa ihmisen on hyvä olla. Maaseudulla asuminen trendaa nyt, joten aihe tuntui relevantilta ja näin haluamme myös houkutella nuoria takaisin Pohjanmaalle.
