Euroopan Unionin osarahoittama
Maanviljelijä Niko Ranta syksyisellä vehnäpellolla.
Niko Ranta on hyödyntänyt kiertolannoitteita viljelyssään lähes 10 vuoden ajan.

”Tilojen pitäisi kokeilla kierrätyslannoitteita rohkeammin”

28.10.2024 17:04

Kierrätyslannoitteiden pitkäaikainen käyttö pitää pellot hyvässä kunnossa, sanoo maanviljelijä Niko Ranta.

Niko Ranta ja Johanna Nurmela-Ranta pitävät kasvinviljelytilaa Kauhajoen Ikkeläjärvellä yhdeksännessä polvessa. Tilan 175 hehtaarin viljelyalalla kasvatetaan pääasiassa ohraa, mutta myös esimerkiksi vehnää, rypsiä ja hernettä. Suurin osa sadosta myydään lähiteollisuudelle ja osa suoraan tiloille.

”Vaikka viljelemme sivutoimisesti, pyrimme jatkuvasti kehittämään tilan toimintaa”, Niko Ranta kertoo.

Tilalla on käytetty kierrätyslannoitteita vuodesta 2015 alkaen. Lietemäistä, biokaasulaitoksesta peräisin olevaa kierrätyslannoitetta ovat kuljettaneet tilalle Honkajoelta Soilfood ja Kiertoravinne Oy. Vuosien varrella lietelantaa on saatu myös jonkin verran läheisiltä karjatiloilta. Liete varastoidaan tilan neljässä lietesäiliössä.

Ranta on havainnut, että kierrätyslannoitteiden pitkäaikainen käyttö on parantanut peltojen kuntoa.

”Kierrätyslannoite on ollut monipuolista, sillä se sisältää muutakin kuin NPK:ta. Lisäksi etuina ovat edullinen hinta ja tasainen laatu”, Ranta kertoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lähikuvaa vehnäpellosta.

Lietteen kevytmuokkaus peltoon toimiva tapa

Tällä hetkellä kierrätyslannoitteita käytetään Rannan tilalla 40–50 hehtaarin alalla vuosittain. Liete levitetään keväisin ja mullataan heti peltoon, mikä on Rannan mukaan osoittautunut tehokkaimmaksi työtavaksi. Syksyisin lannoitusta käytetään harvemmin, lähinnä rukiin alle.

”Syksyllä lannoitusrajat tulevat vastaan. Keväällä puolestaan pitää olla malttia, ettei levitä liian märälle pellolle. Alussa piti harjoitella ja yrittää löytää muun muassa sopiva levitysajankohta. Hiljalleen sopiva toimintatapa on löytynyt”.

Orgaanisen lannoitteen levitykseen multaavilla laitteilla on mahdollista saada ympäristökorvausta, joka kattaa osan levityskustannuksista.

Tavoitteena vähentää säkkilannoitteiden käyttöä

Ranta uskoo, että niin kauan kuin hinta pysyy alhaisena, kierrätyslannoitteet ovat kannattava vaihtoehto. Tulevaisuudessa Rannat aikovat vähentää säkkilannoitteiden määrää.

”Yritämme löytää yhteistyötilan, jotta pystyisimme hyödyntämään myös karjanlantaa. Apulannan hinta ei ainakaan lähde laskuun. Siihen peilaten pyrimme lisäämään lietteitä eri lähteistä.”

Rannan mielestä maatalouden tukijärjestelmää tulisi kehittää niin, että se kannustaisi tiloja hyödyntämään enemmän kiertolannoitteita.

”Toisaalta tilojen pitäisi kokeilla kierrätyslannoitteita rohkeammin. Pienikin tila voi hyötyä niiden käytöstä”, Ranta toteaa.

Lisää uutisia

Uutinen
18.03.2026

Lounais-Suomen elinvoimakeskus sai 13,7 miljoonan euron rahoituskiintiön maaseudun hanke- ja yritystukiin

Uutinen
17.03.2026

Yli 250 yritystä on saanut tukea toimintansa kehittämiseen Kaakkois-Suomen Leader-ryhmiltä

Uutinen
17.03.2026

Tutustu Sisä-Suomen elinvoimakeskukseen

maaseutu.fi/uusimaa-logo

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten tämä vaikuttaa juuri sinuun – olitpa sitten viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, maaseudun asukas tai kehittäjä.