Alkutuottajien varautuminen parantaa ruokaturvaa
Valmius kohdata kriisitilanteita on tullut yhä tärkeämmäksi taidoksi niin kunnissa, kylissä kuin yksittäisillä maatiloilla. Ilmastonmuutos aiheuttaa sääolosuhteista johtuvia poikkeustiloja, joihin pitää osata varautua, mutta muitakin uhkia on.
– Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, sai tämä hanke alkunsa. Piti alkaa miettiä maatilojen kykyä selviytyä, jos vaikka varaosien tai energian saanti vaikeutuu, kertoo Beredskap i Österbotten 1 ja 2 -hankkeita vetänyt Harriet Sundholm.
Österbotten Svenska lantbrukssällskapetin hankkeessa huomattiin, miten haavoittuvia tilat kriisitilanteissa ovat ja miten ne tarvitsevat tietoa varautumisesta. Keskeisiä ovat vesihuolto, kyberturvallisuus ja sähköntuotannon turvaaminen.
– Hankkeessa järjestetään koulutuksia, työpajoja ja tiedonvälitystä varautumiseen ja omavaraisuuteen liittyen. Ensimmäisessä hankkeessa olemme muun muassa laatineet tarkistuslistat tiloille näihin keskeisiin asioihin liittyen, Sundholm jatkaa.
Hankkeessa on huomioitu erityisesti alkutuotannon tuottajat, sillä heidän toimintakykynsä heijastuu koko maan ruoan omavaraisuuteen.
– Tiloille laaditaan konkreettinen suunnitelma, mitä uhkia siellä voi käydä toteen ja miten kriisitilanteisiin varaudutaan. Riskienhallinta herättää ajatuksia näkemään tilan eri silmin, kun laaditaan varasuunnitelmia, hankkeen viestintävastaava Madelene Häggblom lisää.
Nicklas Lawast kuuluu myös hankkeen toteuttajatiimiin. Hän on tehnyt aiheeseen liittyviä podcasteja, joissa on haastateltu esimerkiksi alkutuottajia, yrityksiä ja muita asiantuntijoita. Jaksoissa pyritään saamaan vastauksia sellaisiin kysymyksiin kuten: Mitä jos sähköt katkeavat tai vettä ei tule.
– Pyrimme saamaan esille myös hiljaista tietoa, jota tiloilla on. On tärkeää, että myös työntekijät tietävät, miten poikkeustilanteissa tulee toimia, jos viljelijä sairastuu eikä ole neuvomassa.
Kohderyhmänä tilojen lisäksi kunnat ja kylät
Kunnat, kylät ja tilat ovat kaikki hankkeen kohderyhmää, sillä varautumisessa kaikki tasot liittyvät toisiinsa. Viljelijöille suunnatussa työpajassa viljelijä miettii itse aktiivisesti tilan varautumista, mahdollisia häiriöitä ja keksii ratkaisuja. Riskit ja riskitekijät tunnistetaan ja yhdessä pyritään löytämään ratkaisuja.
– Jo ensimmäisessä hankkeessa selvisi, ettei useinkaan tuoda esille, että vaikka häiriötilanteissa asukkaille on turvattava vedensaanti, ei se koske eläimiä. Nyt olemme pyrkineet kouluttamaan viljelijöitä ja miettimään vaihtoehtoisia tapoja järjestää vedensaanti.
Kolmikko kiittelee, että kunnat ovat olleet todella hyvin mukana ja palautteen mukaan työpajat ovat antaneet monille tuottajille ajattelemisen aihetta.
– Moni sanoo, että he ovat saaneet uutta tietoa ja pohdittavaa oman varautumisen suhteen. Onkin tärkeää, että olemme saaneet ensin Leader-ryhmä Aktion Österbottenilta ja sitten Pohjanmaan ELY-keskukselta tukea. Voimme tehdä materiaaleja ja pilotoida neuvontaa. Vielä on kuitenkin paljon tekemättä.
Varautumisen teemaviikko tulossa 2025
Tärkeä osa hanketta on myös kotimaisen ruoan ja paikallisen tuotannon merkityksen esille nostaminen.
– Kun ajattelee yksilön näkökulmasta kriisitilanteita, niin moni ei ehkä tule ajatelleeksi, ettei ole itsestään selvää, että ovet kauppoihin aukeavat ja pankkiautomaatit toimivat. Pitää siis olla sähköä ja omaa ruoantuotantoa, jotta kaupoissa on tavaraa, ruokaa tarvitaan joka päivä, Sundholm muistuttaa.
Hankkeessa ollaan järjestämässä ensi vuonna varautumisen teemaviikkoa, sen idea on Ruotsista lähtöisin. Tarkoituksena on koota mahdollisimman laajasti toimijoita niin maaseudun elinkeinoista yksittäisiin asukkaisiin mukaan lisäämään tietoa ja vahvistamaan maaseudun varautumiskykyä.
– Tässäkin hankkeessa tärkeä merkitys on yhteistyöllä ja verkostojen rakentamisella. Meihin saa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä niin pienissä kuin suurissa kysymyksissä, kolmikko muistuttaa.
