Hamppu on varsinaissuomalaisten lähiruokaa!

05.06.2025 12:31Varsinais-Suomi

Ville Virtanen ja Virve Kettunen viljelevät ja jalostavat öljyhamppua Marttilassa. Omalla Murtolan tilallaan he viljelevät luomuhamppua vaihtelevasti viljelykierron mukaan, ja Trans Farm Oy:n sopimusviljelyverkoston kautta HamppuFarmille tulee jalostettavaksi hamppua lähes 2 000 hehtaarilta. Hampunsiemeniä käsitellään kaksi miljoonaa kiloa vuodessa.

Hamppu on yksi maapallon vanhimmista viljelykasveista. Nykyisin lajikkeita on monia. Murtolan tilan viljelemä öljyhamppu on ravintokasvi, jonka hyötykäytöllä on Suomessa jo pitkät juuret. Hampunsiemenistä noin kolmannes on kuitua, kolmannes proteiinia ja kolmannes öljyä, joten ravintoarvot ovat otolliset monenlaiseen käyttöön.

Öljyn myynti on tuplaantunut joka vuosi

Murtolan tilalla on kasvatettu hamppua yli kymmenen vuotta ja omaa öljyä on puristettu lähes yhtä kauan. Öljyn myynti on tuplaantunut joka vuosi. Hampunsiemenistä kylmäpuristamalla valmistetun öljyn suosion selittää sen ravintorikkaus ja miellyttävä pähkinäinen maku. Sen rasvahapoista jopa 80 % on monityydyttymättömiä.

– Monet käyttävät sitä salaatinkastikkeena tai vaikka smoothien joukossa – ja voihan sitä ottaa ihan sellaisenaan lusikallisen päivittäin kalanmaksaöljyn tavoin, Virve Kettunen esittelee.

Litroissa mitattuna öljystä menee kuitenkin suurin osa eläinten ravinnoksi. Ja oman osuutensa tilaa kemianteollisuus. Hampunsiemenöljy on suosittua esimerkiksi kosmetiikan valmistuksessa.

Uudella laitteistolla parempaa proteiinia

HamppuFarmille tuli helmikuussa 2022 uusi laitteisto Saksasta. Yritys sai 150 000 euron investointiin EU:n maaseuturahoitusta Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneilta. Laitteiston ansiosta tilalla pystytään erottamaan hampunsiemenistä nyt 65-prosenttista proteiinia.

– Aikaisemmin valmistamamme hamppuproteiini oli 40–50-prosenttista ja sen maku oli aika läpitunkeva. Tällä koneella pystymme tekemään proteiinia kuorituista siemenistä, jolloin maku on neutraalimpi ja proteiinista tulee rikkaampaa ja monikäyttöisempää, Ville Virtanen selittää.

Hamppuproteiinia voi käyttää esimerkiksi veteen sekoitettuna urheilusuorituksen jälkeen tai monipuolisesti ruuanvalmistuksessa.

– Olemme tehneet siitä esimerkiksi ravintoloille sopivan sekoituksen, josta saa tehtyä vegepihvin lisäämällä veden ja mausteet. Koska ravintolat maustavat pihvit itse, ei haittaa, vaikka sama seos olisi käytössä myös naapuriravintolassa, kertoo Virtanen.

Uusi hamppuproteiini on yllättänyt sekä teollisuuden että kuluttajat. Moni kuluttaja tilaa proteiinia verkkokaupasta jo kolmen kilon säkeissä.

– Investointi oli niin hyvä, että olemme harkinneet toisenkin vastaavan laitteiston hankintaa.

Tähtäimessä kansainväliset markkinat

HamppuFarmi on osallistunut useampaan yritysryhmähankkeeseen, joissa on haettu tuotteille kansainvälistä huomiota. Vuosina 2020–2021 testattiin Amazon-verkkokaupan mahdollisuuksia.

– Koemarkkinointi onnistui hyvin ja varastot myytiin tyhjäksi. Erityisesti Saksan markkinoilla olisi hyvin tilaa meidän tuotteillemme, Virtanen kertoo.

Viimeisimmässä yritysryhmähankkeessa testattiin Ruotsin markkinoita.

– Siellä kiinnostusta heräsi erityisesti isompia eriä kohtaan, joita toimitamme FoodFarm Oy:n kautta.

Kansainvälisille markkinoille yritys tähtää nimenomaan uudella proteiinituotannollaan sekä esimerkiksi suomalaisilla marjoilla höystetyllä hamppurouheella. Siemeniä ja öljyä on ulkomailla tarjolla jo yllin kyllin, sillä Suomessa marginaalissa oleva hamppu on monissa muissa maissa tuttu ja perinteinen ruokatuote.

HamppuFarmi osallistui hiljattain myös Lidlin järjestämään Euroopan laajuiseen kilpailuun, jossa kehitetiin uusia vegaanijuustotuotteita.

– Emme päässeet finaaliin asti, mutta kilpailu poiki kansainvälistä kiinnostusta, jonka ansiosta tuotekehitystä jatketaan, Virtanen iloitsee.

Hamppu parantaa maata ja sitoo hiiltä!

Murtolan tilalla alettiin viljellä hamppua alun perin mehiläisten käyttöön.

– Tavoitteena oli saada hamppuhunajaa. Hamppu onnistui hienosti, mutta mehiläiset lensivät pellon yli suoraan mustikkametsään. Me kuitenkin innostuimme hampusta ja aloimme tutkia sen ominaisuuksia. Lopulta hamppu syrjäytti mehiläiset kokonaan vuonna 2013, muistelee Kettunen.

Luomuhamppua voi viljellä samalla lohkolla joka viides vuosi. Sen joukossa ei rikkaruohoja kasva ja se parantaa maata pitkillä juurillaan seuraaville viljelykierrossa oleville kasveille. Öljyhampun viljelyllä on myös ilmastonmuutosta hidastava vaikutus, sillä kasvukauden aikana se sitoo hiilidioksidia jopa paremmin kuin metsät.

Sato korjataan syys–lokakuun vaihteessa.

– Siinä saa pitää kiirettä, sillä heti kun siemenet kypsyvät, hemppolinnut löytävät paikalle – ja niitä voi tulla kymmeniä tuhansia, Kettunen kertoo.