Kustavin Lootholmaan valmistunut Tildan ranta toimii limisaumavenekulttuurin keskuksena

06.08.2025 10:58Varsinais-Suomi

Kustavin Talonpoikaispurjehtijat on rakentanut Kustavin Lootholmaan limisaumavenekulttuurin keskuksen. Tildan rannaksi kutsutussa tukikohdassa yhdistyksellä on nyt uusi venevaja, joka on kovassa käytössä: Siellä säilytetään ja huolletaan veneitä, ja kun veneet ovat vesillä, vajassa voidaan pitää purjehduskursseja ja -leirejä sekä monenlaisia kulttuuritapahtumia.

EU:n maaseuturahoituksen investointihankkeelle myönsi Leader-ryhmä I samma båt – Samassa veneessä. Lisäksi hankkeelle saatiin lukuisia lahjoituksia. Tukeista tehdyn varastorakennuksen valmiiksi saattaminen vaati yli 1 000 tuntia talkoita. Rakennuksen väritys on sama kuin yhdistyksen silmäterällä eli Tilda-veneellä.

Venevajan rakentamisen lisäksi hankkeen tavoitteena oli herättää ihmisten kiinnostus pohjoismaista limisaumavenekulttuuria kohtaan. Ja sen yhdistys on totisesti tehnyt. Yhdistyksen sihteeri Juha Erikkilä kertoo, että lapsille ja nuorille järjestetyt kesäleirit ja purjehduskurssit ovat olleet todella suosittuja. Nykyään myös aikuisille on oma purjehdusleiri.

– Olemme kouluttaneet jo yli 60 lasta ja nuorta. Ja kun lapset oppivat purjehtimaan, yleensä myös heidän vanhempansa kiinnostuvat lajista. Purjehduskouluja pidetään, jotta uusikin sukupolvi oppii purjehtimaan ja arvostamaan tätä kulttuuriperintöä.

Kurssien ja leirien lisäksi yhdistys järjestää purjehduskilpailuja, yleisöpurjehduksia, työnäytöksiä ja monenlaisia yleisötilaisuuksia, joissa kerrotaan limisaumavenekulttuurista. Tildan rannassa on järjestetty myös teatteriesityksiä, tansseja ja taidenäyttelyitä. Yhdistys on esitellyt limisaumavenekulttuuria venemessuilla ja yhdistysten jäsenten osaamisesta oli hyötyä Myrskyluodon Maija -elokuvassa, jonka kuvauksissa tarvittiin perinnepurjehtijoita.

– Tämä ei siis oikeastaan ole mikään pursiseura, vaan kulttuuriyhdistys, jonka tavoitteena on talonpoikaisvenekulttuurin säilyttäminen täällä Kustavissa ja koko saaristossa, Erikkilä toteaa.

Perinneveneet Tildan rannan vetonaulana

Yhdistyksellä on Tildan rannassa kaksi perinnevenettä, jotka ovat molemmat merikelpoisia aluksia. Tildan kanssa kierretään purjehduskilpailuja ja Postineiti on enemmän opetuskäytössä. Yhdistykseen kuuluva kustavilainen purjehtija Kirsi Lindroth kertoo, että molemmat veneet on tehty limisaumatekniikalla.

– Limisaumatekniikassa laudat menevät limittäin, ja niiden väliin tilkitään tervaa ja pellavaa, jolloin veneestä tulee todella tiivis, Lindroth kertoo.

Haastava puoli veneissä on se, ettei niissä ole köliä, joten miehistö saa toimia kölipainona istumalla veneen laidoilla. Koska köli puuttuu, veneet voivat myös kaatua helpommin kuin nykyaikaiset purjeveneet. Siksi purjehduskurssit aloitetaankin aina optimistijollien kanssa tehtävillä kaatumisharjoituksilla. Ne ovat olleet lapsille ikimuistoisia kokemuksia, joista on riittänyt kotona kerrottavaa.

Tilda valmistui vuonna 2010 alkaneessa Jiippi-projektissa, jossa tehtiin yhteensä viisi talonpoikaisvenettä. Kaksi niistä jäi Kustaviin ja kolme lähti muualle saaristoon.

Postineiti taas on päätynyt Kustaviin Postilta Forum Marinumin kautta.

– Posti teetti Postineiti-veneen vuonna 1987 purjehduskilpailuun, jossa purjehdittiin perinneveneillä Suurta Postitietä pitkin. Siitä ei kuitenkaan tullut täydellistä purjehtijaa, mutta nykyään se pääsee purjehduskilpailuihin yleisöveneenä, Kirsi Lindrooth kertoo.

Suuren Postitien reitti on kulkenut jo keskiajalta asti Turusta maanteitä pitkin Kustaviin, josta se jatkuu meriteitse Ahvenanmaalle ja sieltä Tukholmaan.

– Postia kuljettaneet talonpojat ovat olleet aikamoisia sankareita, sillä kiire oli kova ja olosuhteet rajut. Postia vietiin myrskyssäkin ja kaikki karikot piti tuntea, Lindrooth sanoo.

Kustavissa on aikoinaan tehty kaikki matkat limisaumaveneillä ennen kuin teitä alettiin rakentaa. Lisäksi Kustavissa on rakennettu veneitä ja laivoja.

– Kun suomalaiset saivat alkaa tehdä kauppaa Eurooppaan, täältä lähdettiin limisaumaveneillä viemään esimerkiksi kalaa, tervaa ja käsitöitä.

Isoluodon taistoa muistellaan 30.8.

Suomen sodan aikana Ruotsin ja Venäjän laivastot kävivät useita meritaisteluja. Yksi verisimmistä taisteluista käytiin Ströömillä, Isoluodon kohdalla. Isoluodon taistoon osallistui 30.8. vuonna 1808 yhteensä 75 alusta ja taistelussa kuoli pelkästään Ruotsin puolelta yli 200 miestä.

– Lopulta venäläiset pakenivat, eli Ruotsi voitti sen taistelun, vaikka varsinainen sota päättyikin sitten toisin päin. Nykyään meillä on Isoluodon taisto -niminen purjehduskilpailu, jossa on kiertopalkintona alueen pelloilta löytyneitä venäläisiä tykinkuulia, kertoo Juha Erikkilä.

Isoluodon taisto -purjehdustapahtuma järjestetään Peterzensin rannassa, joka toimii Kustavin Talonpoikaispurjehtijoiden kilpailusatamana. Tapahtuma alkaa kello 12 ja kilpailu kello 15. Yleisön on mahdollista päästä purjeveneen kyydissä katsomaan kilpailua myös vesille.

Työ jatkuu uudessa hankkeessa

Vaikka Tildan ranta on jo kovassa käytössä, työ jatkuu edelleen. Kustavin Talonpoikaispurjehtijat ovat saaneet uuden hankerahoituksen, jonka avulla kulttuurikeskuksen venevajojen ympäristöä maisemoidaan, laituria laajennetaan ja tehdään kulkuyhteys lasten purjehdusleirien jollarannalle. Lisäksi hankitaan lämmin toimistovarasto. Yhdistyksellä on jäseniä jo yli 70, mikä on alle 1 000 asukkaan Kustavissa valtava määrä.

 

Hankkeiden tiedot

NuPu-projekti

• Hankkeen toteuttaja: Kustavin Talonpoikaispurjehtijat ry
• Kokonaisrahoitus: 73 804 euroa
• Tukiprosentti: 65 %
• Rahoittaja: I samma båt – Samassa veneessä
• Hankeaika: 2024–2025

NuPu-hanke, vaihe II

• Hankkeen toteuttaja: Kustavin Talonpoikaispurjehtijat ry
• Kokonaisrahoitus: 27 260 euroa
• Tukiprosentti: 65 %
• Rahoittaja: I samma båt – Samassa veneessä
• Hankeaika: 2025–2026