Lounais-Suomen metsiin halutaan ilmastokestävyyttä!

13.08.2024 19:21Satakunta, Varsinais-Suomi

Suomen metsäkeskus aloittaa tänä syksynä Ilmastokestävyyttä Lounais-Suomen metsiin -kehittämishankkeen yhteistyössä MTK Metsänomistajien kanssa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Kaksivuotiseen hankkeeseen haetaan pian projektipäällikkö ja sitten kääritään hihat.

Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Minna Rautalin kertoo, että hankkeen päätavoitteena on saada Lounais-Suomen metsänhoidosta ilmastokestävää ja luonnon monimuotoisuuden huomioivaa.

– Ilmasto muuttuu ja meidän pitää sopeutua siihen tavalla tai toisella! Kun aloitin tässä työssä viitisen vuotta sitten, metsäalalla ei juuri ilmastonmuutoksesta puhuttu. Nyt asian äärelle on havahduttu.

Aktiivinen, oikea-aikainen ja optimaalisesti kohdennettu metsän- ja luonnonhoito lisää metsien kasvua ja terveyttä, edistää monimuotoisuutta sekä vahvistaa hiilinieluja.

Hankkeen kohderyhmää ovat Lounais-Suomen metsänomistajat sekä metsäalan ammattilaiset. Lounais-Suomessa metsänomistajia on yli 60 000. Tyypillisesti metsäalalla tavoittellaan yli 10 hehtaarin metsien omistajia, mutta tässä hankkeessa jalkaudutaan myös pääkaupunkiseudulle ja pienehköjen metsien omistajien pariin. Lounais-Suomen metsien omistajia asuu pääkaupunkiseudulla noin 4 000. Alle 10 hehtaarin metsien omistajia on noin 8 000.

– Lounais-Suomen metsänomistajat ovat suuri ja heterogeeninen joukko, josta tässä hankkeessa tavoitellaan erityisesti niitä, jotka eivät vielä pyöri metsänomistajien kanavissa.

Hankkeessa Lounais-Suomeen kootaan myös metsänomistajaraati, johon etsitään monenlaisia metsänomistajia. Tavoitteena on saada raadilta vinkkejä siihen, miten metsänomistajia kannattaisi aiheen kanssa lähestyä, mikä innostaisi oman metsän ilmastokestävään hoitoon ja millaista neuvontaa metsänomistajat kaipaavat.

Kolmen tavoitteen kautta maaliin

Hankkeella on kolme osatavoitetta. Ensinnäkin halutaan, että metsänomistajat tunnistavat ja ottavat käyttöön metsien mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä ymmärtävät, että metsänhoidon on sopeuduttava ilmastonmuutokseen.

– Uusissa metsänhoitosuosituksissa huomioidaan ilmastonmuutoksen vaikutukset. Esimerkiksi yhden puulajin havupuumetsikköjä yritetään nyt välttää ja siirtyä sekametsiin, jotka eivät ole niin alttiita ilmastonmuutoksen mukanaan tuomille mahdollisille tuuli- ja tuholaisvahingoille, Rautalin kertoo.

Tarkoitus ei ole, että metsänomistajat oppisivat tekemään kaiken itse. Suurin osa ostaa palveluita metsänhoitoon perehtyneiltä yrityksiltä, jolloin on tärkeää, että tarjousta pyydettäessä osataan kysyä ammattilaisilta oikeita asioita.

Hankkeen toisena osatavoitteena on metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen talousmetsien luonnonhoidon keinoin alueen ominaispiirteet huomioiden.

– Luonnon monimuotoisuutta voi huomioida esimerkiksi jättämällä metsiin riistatiheikköjä suojapaikoiksi. Tai hakkuissa voi jättää metsään vanhoja lehtipuita niin, että ne saavat jäädä lahoamaan, Rautalin listaa esimerkkejä.

Kolmas osatavoite on myönteisen mielikuvan vahvistaminen nykyaikaisesta ilmastokestävyyden ja luonnon monimuotoisuuden huomioivasta metsän- ja luonnonhoidosta jakamalla tietoa ja lisäämällä viestintää. Hankkeen viestintätyö alkoi jo kesäkuussa SuomiAreenassa pidetystä keskustelusta otsikolla Metsät muuttuvassa ilmastossa. Tallenne on edelleen katsottavissa MTV Katsomossa.

– Oli ilahduttavaa, että keskustelu ei polarisoitunut, vaan kaikki tunnistivat tilanteen ja olivat sitä mieltä, että nyt pitää reagoida. Saimme kuulla erilaisia näkökulmia esimerkiksi monimuotoisuuden huomioimisesta metsänhoidossa.

Hankkeessa tullaan viestimään muun muassa Metsäkeskuksen valtakunnallisilla sosiaalisen median kanavilla ja lisäksi Lounais-Suomeen luodaan oma Facebook-sivu, jossa markkinoidaan esimerkiksi alueellisia tapahtumia.

– Alamme tehdä myös maastokoulutuksia ja pieniä tietoiskuja live-lähetyksinä. Tapahtumien järjestäminen maastossa on hankalaa, kun hankealue on niin laaja ja monilla metsänomistajilla on päivätyö. Nyt kokeilemme sellaista, että asiantuntijat menevät maastoon ja metsänomistajat voivat katsoa videot mistä tahansa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ensimmäisenä Lounais-Suomessa

Moni ilmastonmuutoksen tuoma ongelma näkyy kaikissa Suomen metsissä, mutta alueellisiakin eroja on. Lounais-Suomessa kärsitään jo esimerkiksi tievaurioista.

– Täällä on nähty jo lauhoja talvia, joiden aikana lämpötila on sahannut nollan molemmin puolin, mikä heikentää teiden kuntoa ja hankaloittaa puunkorjuuta. Pohjoisessa ja idässä maa pysyy vielä lumipeitteisenä koko talven ja pakkasjaksot ovat pidempiä. Moni muutos näkyy ensimmäisenä juuri täällä.

Ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista hankaloittaa se, että metsän kiertoaika on noin 80 vuotta.

– On vaikea arvioida, millainen ilmasto meillä on 80 vuoden päästä, kun nyt istutettavaa puusukupolvea korjataan.

 

EU:n maaseuturahoituksen hankkeelle ovat myöntäneet Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset. Hankkeen kokonaisrahoitus on noin 250 000 euroa, josta tuen osuus on 90 %. EU:n maaseuturahoitusta myönnetään maaseudun kehittämiseen, jotta koko Suomi voisi hyvin. Kehittämishankkeet voivat olla koulutushankkeita, tiedonvälityshankkeita tai yhteistyöhankkeita.