Maatalouden vesistöpolku palvelee Tuorlassa sekä maatalousalaa että virkistyskäyttöä

Parin kilometrin mittaisen Maatalouden vesistöpolun varrella esitellään erilaisia maatalouden vesiensuojelumenetelmiä ja kerrotaan maatalouden vesiensuojelun tärkeydestä sekä viljelijän että ympäristön näkökulmasta. Vesiensuojelutoimenpiteillä voidaan parantaa viljelymaita, lisätä satoisuutta, vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta ja sitä kautta parantaa Saaristomeren tilaa.

Livian opettaja Elina Heliander ja tilanhoitaja Tuomo Virta kertovat, että polku on suunniteltu niin, että se palvelee maatalousalan opiskelijoita, ammattilaisia ja tutkijoita sekä alueen koululaisia ja virkistyskäyttäjiä. Polku lähtee koulurakennuksen lähistöltä ja kulkee lehtomaisissa meri- ja laidunmaisemissa.

Polkuun pystyy tutustumaan myös virtuaalisesti joka puolelta Suomea. Virtuaalisella kartalla on lisäksi puuhavinkkejä lapsille ja paljon lisätietoa eri toimenpiteiden vesistövaikutuksista erityisesti maatalousalan ammattilaisille.

13 pysähdystä kauniissa maisemissa

Maatalouden vesistöpolun varrella on 13 opastaulua, joissa kerrotaan alueella tehdyistä vesiensuojelutoimista, esimerkiksi laidunnuksesta, valumavesien hallinnasta ja maanparannusaineista.

Polun varrella on neljä maanparannusainelaatikkoa, joista yhteen on levitetty kipsiä, toiseen rakennekalkkia ja kolmanteen kuitua. Yhteen laatikoista ei ole laitettu maanparannusaineita ollenkaan. Nyt polun varrella voi seurata, miten kaura kasvaa eri maanparannusaineiden avulla ja miten maan mururakenne muuttuu laatikoissa.

Alueen läpi laskevan Myllyojan kunnostaminen on myös vesiensuojeluteko. Kunnostus on vähentänyt tulvariskiä ja edistänyt luonnon monimuotoisuutta. Kunnostuksen yhteydessä Myllysillan kohdalle lisätyt soraikot toimivat nyt elinympäristönä monille vesieliöille.

Tuorlan kastelualtaasta taas saadaan ravinteikasta kasteluvettä ja lisäksi se toimii laskeutusaltaana, joka hidastaa veden virtausnopeutta. Kun virtaavan veden irrottama kiintoaines ja sen ravinteet laskeutuvat altaan pohjalle, ravinteiden valuminen Piikkiönlahteen vähenee.

– Lisäksi allas on virkistyskäytössä ja sen keskelle on tehty lintulautta, jolle sorsalinnut pääsevät pesimään, Elina Heliander kertoo.

Yhdellä pysähdyksellä esitellään säätösalaojitusta, joka myös hyödyttää sekä viljelijää että ympäristöä.

– Kasvit kasvavat paremmin, kun ne saavat käytettyä maassa olevaa vettä ja samalla saadaan vähennettyä vesistöön valuvia ravinteita, Heliander sanoo.

– Keväällä kaikki luukut avataan, jotta pellot saadaan mahdollisimman nopeasti käyttöön. Jos sen jälkeen alkaa näyttää, että tulee liian kuivaa, voimme alkaa pidättää vettä, hän jatkaa.

Seurantaa ja säätöjä tarvitaan usein koko kasvukauden ajan, sääolojen mukaan.

Integroitu suojavyöhyke kirsikkana kakun päällä

Nyt osaksi Maatalouden vesistöpolkua on valmistunut integroitu suojavyöhyke, jonka tekemiseen Livia on saanut EU:n maaseuturahoitusta Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Suojavyöhykkeeseen on helpoin tutustua Maatalouden vesistöpolun virtuaalisessa versiossa.

Perinteisesti peltojen ja vesistöjen väliin tehtävät suojavyöhykkeet ovat esimerkiksi nurmia, jotka suodattavat pellolta valuvia ravinteita. Integroidussa suojavyöhykkeessä valumavesi kootaan kokoomakaivoon, josta se ohjataan vettä läpäisevän maakerroksen läpi sen sijaan, että vesi valuisi suojavyöhykkeen pintaa pitkin.

Tuorlassa on huomattu, että ravinteet pidättyvät valumavesistä paremmin maan alla kuin sen pinnalla. Integroidun suojavyöhykkeen avulla saadaan vähennettyä valumavesistä fosforin lisäksi liukoisia ravinteita ja siten tehostettua vesiensuojeluvaikutusta. Menetelmää voidaan hyödyntää muun muassa yhteisten ojitusinvestointien yhteydessä. Suojavyöhykkeellä voi kasvattaa perinteisten suojavyöhykekasvien lisäksi myös puita, jotka hyödyntävät tehokkaasti vyöhykkeen suodattamia ravinteita.