Metsälehdon sauna Kalannissa tarjoaa upeat puitteet talviuinnille

Talviuinnista on tullut niin suosittu harrastus, että kaupunkien liepeillä olevat uimapaikat ovat usein aivan täynnä ihmisiä. Siksi kannattaakin muistaa, että maaseutu on täynnä tunnelmallisia, yhteisöllisiä ja toinen toistaan mielenkiintoisempia talviuintipaikkoja. Niistä moni on rakennettu tai kunnostettu EU:n maaseuturahoituksen avulla.

EU:n maaseuturahoitusta myöntävät ELY-keskukset ja Leader-ryhmät. Tukea on tarjolla niin yleishyödyllisiin hankkeisiin kuin maaseudun yrittäjyyteenkin.

Talviuimarit kokoontuvat Metsälehdon saunalle sunnuntaisin

Vakka-Suomen Latu rakensi Metsälehdon saunan Leader Ravakan rahoittaman hankkeen avulla Uudenkaupungin Kalantiin vuonna 2016. Sauna on rauhallisella ja kauniilla paikalla Velhoveteen kuuluvan Pahalahden rannalla – ja löylyistä pääsee pulahtamaan veteen ympäri vuoden.

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Juhani Viholainen kertoo, että Vakka-Suomen Latu järjestää talvikaudella yleisen saunavuoron joka sunnuntai kello 16–18.

– Saunomassa käy yleensä noin 20 ihmistä. Kertamaksu on 5 euroa aikuisilta ja 2 euroa lapsilta. Suihkua ei ole, mutta kantovettä tuodaan sen verran, että peseytyminen onnistuu.

Yleisten saunavuorojen lisäksi saunaa voi vuokrata yksityiskäyttöön. Saunan lisäksi rakennuksessa on kaksi pukuhuonetta ja takkatupa, jossa voi myös yöpyä.

– Tässä oli aikaisemmin Kalannin kunnan sauna. Kun Kalanti yhdistyi Uuteenkaupunkiin, kaupunki myi saunan meille. Se oli kuitenkin päässyt jo purkukuntoon, joten päätimme tehdä kokonaan uuden saunan. Niissä talkoissa kuluikin silloin koko kesä, Viholainen muistelee.

Saunasta tuli mieluisa. Puulämmitteisessä korkeassa 20 hengen saunassa löyly ei lyö kasvoille, vaan laskeutuu tasaisesti ja lempeästi. Kun valitsee istumapaikkansa oikein, voi ihailla samalla Velhoveden maisemia.

Myöhemmin alueelle tehtiin Ravakan myöntämällä EU:n maaseuturahoituksen tuella myös laituri ja kota.

– Aluksi uimaan mentiin rannasta, mutta vaikka tänne tuotiin joka vuosi hiekkaa, aallot veivät sen aina mukanaan. Nyt uimaan on hyvä mennä, kun on kunnon laituri. Ja pumppu pitää uimapaikan auki ympäri vuoden.

Talviuinnilla on lukuisia hyvinvointivaikutuksia

Talviuinnin suosio on kasvanut viime vuosina. Nykyään jopa 12 % suomalaisista harrastaa talviuintia säännöllisesti. Talviuinti vaikuttaa niin kehoon kuin mieleenkin, mutta vaikutukset ovat yksilöllisiä. Suomen Ladun vuonna 2021 tekemän talviuintikyselyn mukaan yleisimpinä terveysvaikutuksina koettiin

• kylmänsietokyvyn parantuminen

• mielenvirkeyden parantuminen ja stressin vähentyminen

• flunssien vähentyminen tai jopa poistuminen

• unenlaadun parantuminen

• apu erilaisiin kipuihin

• pirteämpi olo valveillaoloajan

• palautumisen parantuminen.

Suomen Ladun talviuintiasiantuntija Virpi Jussila muistuttaa, että on tärkeää kuunnella omaa kehoaan ja sen reaktioita.

Myös negatiivisia vaikutuksia voi ilmetä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairailla sekä hengityselinsairailla. Näissä tapauksissa kannattaa keskustella kylmäaltistuksen vaikutuksista oman lääkärin kanssa.

Talviuintiharrastus voi lisätä hyvinvointia kylmän veden lisäksi myös muin tavoin.

– Talviuinnissa säännöllisen kylmäaltistuksen tuottamat terveys- ja hyvinvointihyödyt yhdistyvät kauniin luonnon kokemiseen sekä yhdessä muiden kanssa olemiseen, Jussila kommentoi.

Maaseudun saunakulttuuri tuo ihmiset yhteen

Varsinais-Suomessa lähes 30 saunaa on saanut EU:n maaseuturahoitusta viimeisen kymmenen vuoden aikaa. Suurin osa tukea saaneista saunoista on maaseudun yhdistysten saunoja, joissa järjestetään yleisiä saunavuoroja. Näin saunat lisäävät myös yhteisöllisyyttä.

Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio kertoo, että hekin ovat myöntäneet tukea jo useille saunoille.

– Viimeisin hankerahoitus myönnettiin Silon Saunaseuralle Laitilaan, jossa on myös talviuintimahdollisuus, mutta suurin osa tuetuista saunoista on vain kesäkäytössä.

Kallio tunnustautuu itsekin aktiiviseksi talviuimariksi.

– Kyllähän se rentouttaa ja vaikuttaa hyvinvointiin monipuolisesti!