Euroopan Unionin osarahoittama
Saunarakennus metsän siimeksessä.

Nötön saarella avataan kesäkuussa kaksi Leader-hankkeissa tehtyä saunaa 

07.06.2024 15:14Varsinais-Suomi

Nötössä vietetään Airiston Veneilijöiden saunan avajaisia suomalaisen saunan päivänä 8. kesäkuuta, ja Nötön kotiseutuyhdistyksen uusi sauna otetaan käyttöön juhannuksena. Molemmat saunat on rakennettu Leader-hankkeissa, joille EU:n maaseuturahoituksen on myöntänyt Leader I samma båt – Samassa veneessä.

Paraisten kaupunkiin kuuluvalla Nötön saarella on juuri saatu päätökseen 2 200 tunnin talkoot. Airiston Veneilijöiden uuden saunarakennuksen avajaisia vietetään suomalaisen saunan päivänä 8. kesäkuuta.

Rakennuksen on piirtänyt hankevetäjänä toiminut eläkkeellä oleva rakennusmestari Jyri Lehmuskoski.

– Meillä oli aikaisemmin tässä lähellä pienempi sauna, mutta se on Turun kaupungin omistuksessa ja poistuu käytöstämme tämän vuoden aikana. Sen vuoksi meille tuli tarve uudelle saunalle, hän kertoo.

Uusi sauna on isompi ja samassa rakennuksessa on myös pukuhuone sekä varastotilaa, johon voidaan järjestää pyykinpesumahdollisuus. Saunan ikkuna on merelle päin, joten löylyissä istuessa voi samalla ihailla merimaisemaa. Myös rantaa on siivottu niin, että siitä pääsee nyt helpommin uimaan.

Airiston veneilijöiden sauna sisältä kuvattuna.
Uuden saunan lauteille mahtuu kerrallaan kahdeksan ihmistä, mikä helpottaa saunavuorojen järjestelyä. Vanhassa pienemmässä saunassa saunavuorot venyivät usein aamuyön pikkutunneille asti.
Pesuhuone ja itse tehdyt jakkarat.
Pukuhuone.
Pukuhuoneen sisustuksen on suunnitellut Katri Lehmuskoski.

Saunatalkoot alkoivat keväällä 2023 tontin raivauksella, ja valmista tuli toukokuussa 2024. Vuoden jatkuneissa talkoissa riitti väkeä. Yksi talkoolaisista oli rakennusalan ammattilainen Jari Salmi.

– Kun ihmiset näkivät piirustukset, he lähtivät innoissaan mukaan talkoisiin. Meillä on seurassa paljon eri alojen osaajia, joten kaikki sujui hienosti. Seuraan kuuluva puuseppä on tehnyt saunajakkarat, joten toisia samanlaisia ei heti tule vastaan, Salmi kertoo.

Airiston Veneilijöillä on noin 300 jäsentä. Talkoissa kävi ihmisiä Helsingistä ja Raumalta asti.

– Kaikki saivat osallistua ja opetella erilaisia töitä. Naisetkin olivat innokkaita rakentajia. Aluksi ruuvauskärkiä kului kovaa vauhtia, mutta nopeasti kaikki oppivat. Teimme töitä pareittain niin, että kokemattomammilla oli kaverina aina joku kokenut rakentaja, Lehmuskoski sanoo.

Saarella rakentaminen toi hankkeen suunnitteluun omat haasteensa. Lehmuskoski näki paljon vaivaa, että sai kaikkien rakennusmateriaalien toimitukset sovittua yhteen kuljetukseen. Kuljetusaluksella tavarat tuotiin rantaan ja siitä ne kuljetettiin mönkijän peräkärryssä rakennuspaikalle.

Neljä ihmistä terassilla.
Jari ja Tuula Salmi (vas.) sekä Jyri ja Katri Lehmuskoski Airiston veneilijöiden uuden saunarakennuksen terassilla.

Airiston Veneilijöiden alue Nötön saarella on kovassa käytössä. Viime kesänä laituriyöpymisiä oli 440 ja telttayöpymisiä 137. Vanha sauna oli lämpimänä kesän aikana yli 200 tuntia. Uuteen saunaan mahtuu kerralla isompi porukka, mikä helpottaa saunavuorojen järjestämistä. Luvassa on yleisiä vuoroja erikseen naisille ja miehille, ja lisäksi saunasta voi varata yksityisiä vuoroja.

– Myös saaren asukkaat voivat tulla tänne saunomaan. Meillä on ollut hyvä yhteistyö jo vuosia, Lehmuskoski kertoo.

Nyt seura pitää talkoista taukoa ja alkaa nauttia kesästä. Tulevaisuuteen on kuitenkin jo uusiakin haaveita, esimerkiksi uimalaituri ja poijujen huoltolautta.

Kaksi miestä halkokasan äärellä.
Airiston Veneilijöiden saunalla kuluu puita kesän aikana 15 mottia. Ennen saunan avajaisia pidetään puutalkoot, joissa tämän kesän halot pinotaan puuvajaan. Normaaleina vuosina puut on saatu omalta tontilta, mutta tänä vuonna puut ostettiin valmiina, että aikaa ja voimia jäi saunan rakentamiseen.

Nötön kotiseutuyhdistys rakensi saunan kotiseututalon pihapiiriin

Myös Nötön kotiseutuyhdistys on juuri saanut rakennettua uuden saunan kotiseututalon, eli vanhan koulutalon pihapiiriin. Sauna rakennettiin vanhan vajan viereen ja yhdistettiin vajarakennukseen terassin avulla. Vaja kunnostettiin samassa hankkeessa ja sinne rakennettiin saunojia varten pukuhuoneet. Yhdistys halusi säilyttää vanhan kulttuurimiljöön, ja siksi vaja päätettiin ennallistaa, vaikka purkaminen ja uuden rakentaminen olisi tullut edullisemmaksi.

Saunan ja pukuhuoneet suunnitteli saarella kesiään viettävä nuori arkkitehti ja kuvataiteilija Jaakko Pennanen. Rakentamisesta vastasivat paikalliset timpurit.

Nainen punaisen vajan ovella.
Jaana Novitskij esittelee kotiseutuyhdistyksen uutta saunaa ja ennallistettua vajarakennusta.
Punaista ulkolaudoitusta. Vasemmalla uutta lautaa ja oikealla vanhaa.
Remonttia on tehty vanhaa kunnioittaen. Raja uuden ja vanhan laudoituksen välillä on lähes huomaamaton.
Kyläsauna sisältä kuvattuna.
Nötön kotiseutuyhdistyksen saunan ikkunasta avautuu maalaismaisema, jossa laiduntaa karja.

Kotiseutuyhdistyksen aktiivi Jaana Novitskij kertoo, että 19. kesäkuuta pidetään vielä siivoustalkoot ja juhannusaattona sauna saadaan virallisesti käyttöön.

– Yhdistyksen ylläpitämää kyläsaunatoimintaa tullaan jatkossa kehittämään. Aluksi saunavuoroja pidetään kaksi kertaa viikossa. Lisäksi kotiseututalon vuokraajat voivat käyttää saunaa. Täällä järjestetään monenlaisia kursseja ja muita tilaisuuksia. Jatkossa talon vuokraaminen on helpompaa, kun täällä on sauna ja peseytymismahdollisuus.

Kyläsaunaan voi varata myös yksityisiä saunavuoroja Café Skolanista, joka avataan niin ikään juhannuksena kotiseututalolle. Lisäksi kotiseututalolla voi kesän ajan nähdä meriarkeologisen Meren havinaa -näyttelyn. Juhannusaattona luvassa on myös juhannussalon tekoa ja yhdessä oloa.

Nötön kotiseututalo.
Kotiseututalo toimii vanhassa koulurakennuksessa, jossa Nötön kansakoulun toiminta loppui 60-luvulla.

Kotiseutuyhdistyksessä on noin 240 jäsentä. Saarella on vakituisia asukkaita vain kourallinen, mutta heidän lisäkseen yhdistykseen kuuluu kesäasukkaita ja lähisaarten asukkaita, jotka asioivat Nötössä. Yhdistys on tehnyt Leader-hankkeita aikaisemminkin. Esimerkiksi Nötön yhteysaluslaiturin vieressä oleva asiointilaituri on tehty Leader-tuen avulla.

Lue lisää suomalaisen saunan päivästä ja Varsinais-Suomessa EU:n maaseuturahoitusta saaneista saunoista

maaseutu.fi/uusimaa-logo

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten tämä vaikuttaa juuri sinuun – olitpa sitten viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, maaseudun asukas tai kehittäjä.