Euroopan Unionin osarahoittama
Jyri Mattila aloitti lentämisen Oripään lentokentällä 30 vuotta sitten. Ensin hän harrasti purjelentoa ja sen jälkeen kilpaili taitolennossa. Nykyään hän on ammattilentäjä ja esiintyy erilaisissa lentonäytöksissä.

Okran ulkopuolella Oripään lentokenttä täyttyy lentoharrastajista

03.07.2025 15:35Varsinais-Suomi

Okra maatalousnäyttely on auki Oripään lentokentällä 2.–5. heinäkuuta. Nyt kentällä on kymmeniä tuhansia messuvieraita, mutta muun ajan vuodesta siellä keskitytään lentämään, liitämään ja rakentamaan lennokkeja.

Oripään lentokenttää kehitetään EU:n maaseuturahoituksen avulla. Turun lentokerho toteuttaa alueella parhaillaan kahta hanketta, joista toiseen maaseuturahoituksen on myöntänyt Leader Jokivarsikumppanit ja toiseen Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Turun lentokerhon puheenjohtaja Jyri Mattila vieraili torstaina Varsinais-Suomen maaseutuverkoston Haloo maaseutu! -osastolla (D59) ja messujen päälavalla kertomassa lentokentän toiminnasta.

– Tämä on todella vilkas pienkenttä. Suomessa on tällaisia pieniä kenttiä noin 30. Oripään lentokenttä on tehty alun perin sodan aikana sodankäyntiä varten. Vuonna 1960 Turun lentokerho alkoi kehittää tätä kenttää.

Oripään lentokentällä on muun muassa lennokkitoimintaa, purjelentoa, moottoripurjelentoa, moottorilentoa, taitolentoa, laskuvarjohyppyä, riippuliitoa ja moottoroitua varjoliitoa.

– Oikeastaan melkein kaikki yleisilmailulajit ovat täällä edustettuina. Lisäksi täällä voi hiihtää ja kokeilla esimerkiksi suksilentämistä. Paljon täällä pidetään myös lentokilpailuja, esimerkiksi maailmanmestaruuskilpailut kymmenen vuotta sitten.

Monella on sellainen käsitys, että lentäminen on todella kallis harrastus, mutta Jyri Mattilan näkemys asiasta on erilainen.

– Suurin osa lentää lentokerhon koneilla ja lisäksi täällä on muutamia yksityisten ihmisten yhteisiä koneita. Siksi lentäminen on yleensä edullisempaa kuin vaikka purjehdus, sillä veneen ihmiset haluavat yleensä omistaa itse.

Esimerkiksi purjelennossa polttoainetta kuluu vain lähdössä kolmisen litraa ja ilmassa voi olla useita tunteja.

Leader-rahoitusta lentokentän toiminnan kehittämiseen

Turun lentokerho toteuttaa tällä hetkellä Leader-hanketta, jolle EU:n maaseuturahoituksen on myöntänyt paikallinen Leader-ryhmä Jokivarsikumppanit. Hankkeen tarkoitus on lisätä kentän ja lentokerhon toiminnan tunnettuutta sekä Suomessa että kansainvälisesti. Erityisesti hankkeessa markkinoidaan lentokerhon purjelentokoulutuksia sekä parannetaan majoituspalveluita ja infraa.

– Lisäksi yritämme saada kentälle lisää kävijöitä muualta Euroopasta. Meillä on täällä hyvät fasiliteetit ja nyt teemme englanninkielisiä verkkosivuja. Lisäksi luvassa on uusia tapahtumia, Jyri Mattila kertoo.

Oripään lentokentälle saa aina tulla vierailemaan.

– Jos näen, että joku pysähtyy tien varteen, menen aina kutsumaan heitä kentälle. Monilla on sellainen käsitys, ettei lentokentälle saa missään tapauksessa tulla, mutta yleensä täällä on kaikille avoimet ovet.

Uusi jakelupiste turvaa lentokentän toiminnan

Oripään lentokentällä on aikanaan ollut polttoaineasema. Kun se tuli tiensä päähän, sen toiminta piti lopettaa. Nyt Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt hankerahoituksen uuden jakeluaseman rakentamiseen. Uudelta jakeluasemalta tulee saamaan dieseliä, lentokonebensiiniä ja pienmoottoribensiiniä, jotka ovat ilmailun kannalta tällä hetkellä tärkeimmät polttoaineet.

– Ilman polttoaineasemaa lentokentän toiminta olisi varmasti hyytynyt, mutta nyt me pystymme toimimaan täällä jatkossakin ja vierailutoiminta voi jopa kasvaa, kiittelee Mattila.

Uusi polttoaineasema täyttää ympäristöluvan vaatimukset ja ympäristönäkökulma onkin ollut suunnittelussa ykkösenä.

– Oripään lentokenttä sijaitsee arvokkaalla pohjaveden muodostusalueella ja siksi ympäristönäkökulma on hankkeessa erityisen tärkeä. Lentotoiminnassa suurin vaara ympäristölle on juuri polttoaineet. Nyt tankkauspisteen alusta tehdään sellaiseksi, ettei polttoaineita pääse ympäristöön ja vesistöihin, vaikka joku vahinko sattuisi.

Uudella jakelupisteellä pystyy myös lataamaan sähkölentokoneita.

– Tällä hetkellä Suomessa on vain yksi sähkölentokone. Niiden akut ovat painavia ja lentokapasiteetti on vielä pieni, jolloin lennettävät matkat ovat kovin lyhyitä. Siksi on hyvä saada latausverkostoa laajennettua.

Mattila uskoo, että sähkölentokoneet tulevat yleistymään Suomessa ihan lähivuosina. Ja vieraaksi Oripää odottaa sähkökoneita heti, kun latausmahdollisuus avautuu.

– Sähkölentokoneet ovat nyt jo hyviä koulutuskoneita, sillä koulutuspäisien lennot ovat lyhyitä, Mattila sanoo ja toivottaakin kaikki innostuneet mukaan lentoharrastuksen pariin.

Oripää on hyvä paikka aloittaa uusi harrastus! Lentämisen ja liitämisen lisäksi harrastaa voi myös lennokkien rakentamista.

Okraa varten Oripään lentokenttä on tyhjennetty lentokoneista, mutta yksi purjelentokone hangaarista kuitenkin löytyi.

Rahoitusta jäljellä 700 000 euroa

Oripään lentokentän jakeluaseman rakentaminen on saanut yleishyödyllisten ympäristö- ja ilmastoinvestointien tuen. Yleishyödyllisiin ympäristö- ja ilmastoinvestointeihin voi hakea tukea sekä ELY-keskuksesta että Leader-ryhmistä. Kustannusarvioltaan pienempiä hankkeita rahoittavat Leader-ryhmät ja suurempia ELY-keskus. ELY-keskuksessa on näihin investointeihin korvamerkittyjä varoja jäljellä tänä vuonna vielä 700 000 euroa. Tukitaso on 80 prosenttia ja omarahoitusosuudeksi käy talkootyö.

Investoinnit voivat liittyä ilmastonmuutokseen hillintään, luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tai luonnonvarojen kestävään käyttöön, esimerkiksi vesiensuojelutoimenpiteisiin. Vesiensuojelun osalta rahoitusta myönnetään erityisesti Saaristomeren valuma-alueelle.

Uutinen
25.02.2026

Ympäristön tilaa parantamaan EIP-hankkeilla – haku on auki 1.3.–31.8.2026

Uutinen
24.02.2026

Ilmoittaudu Lounais-Suomen viljelijätukikoulutuksiin 2026

Uutinen
23.02.2026

Varsinais-Suomen ELY-keskus rahoitti maaseudun kehittämistä 175 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2022

maaseutu.fi/uusimaa-logo

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten tämä vaikuttaa juuri sinuun – olitpa sitten viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, maaseudun asukas tai kehittäjä.