Euroopan Unionin osarahoittama
Postitie tutuksi -hankkeessa työskennellyt Tiina Hero Postitien varrella.

Suuri Postitie Turusta Tukholmaan kuljettaa mukanaan tarinoita satojen vuosien ajalta

18.07.2025 12:36Varsinais-Suomi

Suuri Postitie on kulkenut Turusta Tukholmaan jo keskiajalla, mutta 1600-luvulla siitä tuli virallinen postitie. Postitiestä on kirjoitettu kirjoja ja sen historia on aina kiinnostanut sekä tien varrella asuvia että matkailijoita. Nyt Postitien Vehmaalla ja Mynämäellä kulkevaan osuuteen voi tutustua kahden digitaalisen reitin avulla.

Vehmaan kotiseutuyhdistys ja SA-Int Maanpuolustusmuseo toteuttivat Postitie tutuksi -hankkeen, jossa luotiin kaksi digitaalista reittiä Vehmaan Vinkkilästä Mynämäen Korvensuuhun. Digitaaliset reitit kertovat Suuren Postitien historiasta ja sen varrella olevista palveluista tänä päivänä.

Hankkeessa työskennellyt Tiina Hero kertoo, että Suuren Postitien reitti kulkee Turusta Mynämäen ja Vehmaan kautta Kustaviin, josta se jatkuu meriteitse Ahvenanmaalle ja sieltä Tukholmaan. Vehmaan ja Mynämäen läpi mutkittelee yksi hyvin säilyneistä tieosuuksista.

– Digitaaliset reitit on nyt avattu emuseo.fi-palveluun. Toinen reitti on postirengin päiväreitti kesältä 1753 ja toinen reitti esittelee tien varrella olevia palveluita tänä päivänä.

Reitteihin voi tutustua verkkosivulla joko kotoa käsin tai lukemalla kuvauksia reitin varrella kulkiessaan Postitietä. Osa Postitiestä on myös EuroVelo 10 -pyöräilyreitin varrella.

Suuri Postitie -kyltit kertovat, missä Postitie on kulkenut. Nykyiset autotiet kulkevat osin samaa reittiä Postitien kanssa, mutta monta mutkaa on vuosien varrella oikaistu.

Postitie – Postiljoonin päivä vuonna 1753

Vuoteen 1753 sijoittuvalla digitaalisella reitillä kulkee kuvitteellinen Uotin postitilan postirenki Anders.

– Digitaalinen reitti päätettiin sijoittaa vuoteen 1753, koska Vinkkilän postikonttori aloitti silloin toimintansa, Tiina Hero kertoo.

1700-luvulla Postitien varrella olevien postitilojen rengit kuljettivat postia tilalta toisella. Etapit olivat 2–3 peninkulmaa eli noin 20–30 kilometriä. Postirengin velvoite oli selviytyä peninkulmasta kahdessa tunnissa, joten matkat tehtiin pääasiassa juosten.

Posti kulki kerran viikossa molempiin suuntiin. Postirengeillä oli postilaukun lisäksi mukanaan virkamerkki, postipassi, torvi ja keihäs puolustautumista varten. Torvea soitettiin, kun lähestyttiin määränpäätä, jotta seuraavan postitilan renki osasi olla valmiina.

Andersin reitti kulkee Vinkkilän postikonttorilta muun muassa Uotin tilan, Ruotusotamiehen torpan ja Laitisten kylän kautta Korvensuun kylään. Matkan varrella olevista kohteista on digitaalisella reitillä lyhyet esittelyt ja taiteilija Marita Katariina Ojalan maalaamat kuvat.

– Reitin eteen tehtiin paljon tutkimusta vapaaehtoistyönä. Vaikka Anders on kuvitteellinen hahmo, reitin varrella olevat paikat ja ihmiset on kuvattu historiallisten lähteiden mukaan mahdollisimman totuudenmukaisesti.

Yksi digitaalisen Postitien kohteista on 1700-luvulla rakennettu Ruotusotamiehen torppa, joka on pystyssä edelleen. Torppaan pääsee tutustumaan Vehmaan kotiseutumuseon aukioloaikoina lauantaista sunnuntaihin sekä tilauksesta.

Postitie – matkailureitti tänä päivänä

Tämän päivän palveluita Postitien varrella esittelevällä reitillä on 17 kohdetta, joiden joukossa on useampi kulttuurikohde: SA-Int Maanpuolustusmuseo, Vehmaan juurikirjasto, Vehmaan kotiseutumuseo ja kivityömuseo, Ruotusotamiehen torppa ja Korvensuun konepajamuseo.

Ulkoilukohteista mukana ovat Tummamäen luontopolku ja Vehmaan koirametsä. Lisäksi listalla on kauppoja, apteekki, ruokapaikkoja ja yksi majoituspaikka.

– Matkailijoiden on usein hankala löytää paikallisten kohteiden aukioloaikoja yksi kerrallaan. Digitaalisen reitin avulla kaikki palvelut ja niiden aukioloajat ovat nyt helposti nähtävissä yhdestä paikasta, Tiina Hero iloitsee.

Postitien varrella olevassa Vehmaan kotiseutumuseossa pääsee tutustumaan Huolilan tilan 1800-luvulla rakennettuun päärakennuksen tupaan, joka kertoo aikansa kotielämästä. Museo on auki lauantaina ja sunnuntaina sekä tilauksesta.

Juurikirjasto palvelee Maanpuolustusmuseossa

Osana hanketta SA-Int Maanpuolustusmuseota pitävä vehmaalainen Antti Survonen on koonnut museonsa yhteyteen juurikirjaston, joka on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Juurikirjastosta voi etsiä tietoa sukujuuristaan ja edesmenneistä vehmaalaisista sukulaisistaan.

– Varsinainen sukututkimus on oma juttunsa, mutta tutulla sukunimellä täältäkin voi löytyä vaikka mitä. Täältä löytyy maatilakirjoja, metsäkirjoja, veroluettelo ja vanhoja puhelinluetteloja, Survonen kertoo.

Maanpuolustusmuseossa on maanpuolustushistoriaa sadan vuoden ajalta. Nähtävillä on aseita, pukuja ja varusteita sekä maanpuolustusaiheisia kirjoja ja lehtiä.

Samassa rakennuksessa on myös pieni kahvinäyttely, sota-ajan puhdetöitä ja pula-ajan esineitä sekä kotivaraan liittyvää tietoa. Nykyään museossa markkinoidaan myös Postitien digitaalisia reittejä.

– Vastaanotto on ollut innostunutta. Postitietä on jo vuosikymmeniä yritetty nostaa esiin matkailussa. Aihe on mielenkiintoinen ja siitä on kirjoitettu iso joukko kirjojakin, Survonen sanoo.

SA-Int Maanpuolustusmuseo toimii Suomen kiviteollisuuden vanhassa teollisuuskiinteistössä, joka toimi 90-luvulla yhtiön konttorina. Nykyään rakennuksen omistaa Vehmaan kunta ja maanpuolustusmuseo muutti sinne vuonna 2023.
Museo on auki kesäisin tiistaista sunnuntaihin ja talviaikaan perjantaista sunnuntaihin sekä tilauksesta. Nykyään Antti Survonen esittelee siellä myös Postitien digitaalisia reittejä.
SA-Int Maanpuolustusmuseon yhteyteen on tehty myös pienimuotoinen kahvinäyttely.

Toiveissa työn jatkuminen

Tiina Hero toivoo, että hankkeessa tehty työ jatkuisi jossain muodossa. Postitiestä maareittiä oli noin 120 kilometriä ja vesireittiä noin 100 kilometriä. Vehmaan ja Mynämäen osuus on vain pieni osa kokonaisuutta.

– Nyt kun konsepti on luotu, digitaalista reittiä olisi helppo jatkaa kumpaan tahansa suuntaan, jos naapurikunnista löytyy innostusta asiaan.

EU:n maaseuturahoituksen Postitie tutuksi -hankkeelle myönsi Leader Ravakka. Hankkeen kokonaiskustannus oli 11 000 euroa, josta tuen osuus oli 80 prosenttia. EU:n maaseuturahoitus tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia kulttuurin tukemiseen ja lisäämiseen eri puolilla Suomea. Rahoitusta voi hyödyntää paikallisiin ja alueellisiin kulttuurihankkeisiin sekä alan yritysten kehittämistarpeisiin. Rahoitusta myöntävät ELY-keskukset ja paikalliset Leader-ryhmät, jotka myös neuvovat tuen hakemisessa.

Juurevaa kulttuuria maaseudulla

Kesän 2025 aikana nostetaan esiin EU:n maaseuturahoitusta saaneita kulttuurikohteita. EU:n maaseuturahoitusta saaneita kulttuuria edistäviä hankkeita on rahoitettu Leader-ryhmien kautta yli 3 000 kappaletta viimeisen kymmenen vuoden aikana.

maaseutu.fi/uusimaa-logo

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten tämä vaikuttaa juuri sinuun – olitpa sitten viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, maaseudun asukas tai kehittäjä.