Villoista lankoja Inkoossa – Linkulla Spinnerin kehräämön toiminta käynnissä

03.05.2024 13:43Uusimaa

Kun sairaanhoitajana toiminut Henna Kvarnström muutti miehensä lapsuudenkotiin Inkoon Mustioon, hän mietti, miten saisi kehitettyä tilan toimintaa siten, että se antaisi myös elannon. Innostus käsitöihin ja erityisesti villatuotteisiin toi hetken kuluttua tilalle parikymmentä lammasta. Idea kehräämön perustamisesta sai vauhtia, kun hän tapasi samalla suunnalla asuvan Tove Ramstedtin, jolla oli usean vuoden kokemus neulelankojen myynnistä ja näkemystä lankamarkkinoista.

– Kotimaisten, ekologisesti kehrättyjen villalankojen valmistus kiinnosti meitä molempia. Uskoimme, että villalangoillemme löytyisi markkinat, koska ihmisten innostus kutomiseen on viime vuosina lisääntynyt ja toisaalta luonnonläheisten materiaalien käyttö on myös kasvanut. Lisäksi raaka-ainetta eli villaa on saatavissa yrityksemme tarpeeseen nähden hyvin, koska Etelä-Suomen alueella olemme ainoa kehräämö.

Yrittäjien mukaan hieman hulluttelevasta ideasta tuli pian totta, kun Linkulla Spinneri Oy rekisteröitiin kaupparekisteriin kesällä 2023.

Toiminta käyntiin

Tiloja kehräämölle etsittiin useammasta paikasta, mutta lopulta päädyttiin vuokraamaan Kvarnströmin tilan navettarakennuksista tarvittavat 200 neliön tilat. Ennen kehruukoneiston hankintaa, yrittäjät hakivat Uudenmaan ELY-keskuksesta maaseutuyritysten investointeihin suunnattua investointitukea, jota voi saada pääsääntöisesti 20 % hyväksytystä investointikustannuksesta. Lisäksi koneiden rahoituksessa auttoi Finnvera.

Syksyllä 2023 kehruukoneiston asentamisen jälkeen yrittäjät opettelivat niiden käyttöä ja ensimmäiset villaerät saatiin kehrättyä. Langoille löytyivät heti markkinaväylät oman nettikaupan ja jälleenmyyntiliikkeiden kautta. Käsityöalan myyntitapahtumissa tuotteet ovat tulleet myös tunnetuksi. Suunnitelmissa on lisäksi avata kesäksi viikonloppumyymälä kahviloineen.

Villasta langaksi

Kehruuprosessiin kuluu kymmenkunta eri konetta ja useampia työvaiheita. Kehräämön koneet mahdollistavat myös pienempien villaerien käsittelyn.

Villaerien prosessointi aloitetaan lingosta, jossa villasta erotellaan pöly ja roskat. Se jälkeen villa pestään. Luonnonmukainen pesuvaihe ja villan kuivaus hidastavat materiaalin läpimenoa, ja se koetaan henkilöresurssin lisäksi tuotannon pullonkaulaksi, etenkin lampaanvillan osalta.

– Käytämme pesussa sadevettä ja villat laitetaan sadevesitynnyreihin likoamaan. Hyvänä puolena tässä on, että villakuidut pysyvät laadultaan hyvinä, mutta vielä ratkottavana ongelmana on lampaanvillan lanoliinin poistaminen. Villarasvan haju voi olla voimakas. Lanoliinin poistamista kokeilemme paraikaa ratkoa fermentoinnin eli käymisen avulla, kertovat yrittäjät.

– Koska pesuvaihe on vasta kehitteillä, lampaanvilloja kehrätään vähemmän ja olemme keskittyneet kehräämään pääasiassa alpakanvilloista lankoja oman yrityksen myyntiin. Ne ovat on helpompia käsitellä eikä niissä ole lanoliinia kuten lampaanvillassa. Rahtikehruuta teemme pienessä mittakaavassa juuri edellä mainituista syistä johtuen.

Kun villat ovat kuivuneet noin vuorokauden pesun jälkeen, avaaja-kone avaa kuidun ja kuidunerottelija -kone ottaa vielä roskia ja karkeita villakarvoja pois. Karkeista villoista voidaan tehdä mattolankaa. Jäljelle jäävästä hienosta villasta karstataan ”topseja” ja nämä viedään venyttäjän läpi, mikä harjaa kuituja samansuuntaisiksi. Tämän jälkeen ”topsit” menevät kehruukoneeseen eli spinneriin.

Kehruukoneesta tulee yksi säikeistä lankaa, joka voidaan tehdä monisäikeiseksi kertaajakoneessa. Kartiokoneen jälkeen höyryprosessissa kuumaa vesihöyryä puhalletaan lankoihin, jonka jälkeen langat vyyhditetään 100 gramman vyyhteihin ja pestään. Kuivuminen kestää jälleen vuorokauden.

– Kaikkiaan valmiin lankavyyhdin valmistaminen kestää siis noin kolme päivää. Valmiissa langoissamme ei käytetä tekokuituvahvikkeita eli ne ovat 100 prosenttisesti kotimaista villaa. Värjäyksessä käytetään puolestaan luonnonvärejä, kertoo Ramstedt langoista.

Villamateriaali

Suomessa lampaita kasvatetaan pääasiassa lihan vuoksi ja villa tulee oheistuotteena. Liharotuisilla lampailla villa on lyhyttä ja karkeaa ja siitä voidaan tehdä esimerkiksi mattolankaa. Pehmeämpiä villatuotteita saadaan suomenlampaasta, ahvenanmaanlampaasta ja kainuunharmaksesta, koska niiden villa on hienompaa.

Kehräämönä haluamme käyttää mahdollisimman laadukasta villaa. Keväisin kerittävä villa on yleensä laadultaan heikkoa, koska se sisältää paljon roskia lampolakauden ajalta.

– Laadultaan parasta villa on kesäkauden jälkeen. Yhdestä lampaasta saadaan villaa noin kilon verran, sillä voi kutoa yhden villapaidan taikka kolme paria villasukkia, kertoo Kvarnström.

Juttu on alun perin ilmestynyt Uudenmaan maaseuturahoituksen uutiskirjeessä 2/2024.

Lue lisää: