Ympäristöajattelu ja tuottavuus voivat kasvaa samalla pellolla
29.07.2024 10:55Varsinais-SuomiTurunmaa on ensi kertaa mukana Greppa marknaden -maataloushankkeessa. EU:n maaseuturahoituksen tuella toteutettavan hankkeen tarkoituksena on parantaa tilojen tuottavuutta sekä luoda viljelijöille edellytyksiä hyvälle ja kestävälle liiketoiminnalle.
Hyvin hoidettu peltomaa on samaan aikaan sekä tuottava että hyväksi ympäristölle, ainakin jos Suomen Talousseuran johtajaa Bjarne Westerlundia on uskominen. Suomen Talousseura on Turunmaalla toimiva neuvontajärjestö maanviljelijöille.
− Kasvinvuorotuksen ja maata parantavien toimien avulla viljelysmaa ja vesitalous pysyvät hyvällä mallilla. Täsmäviljelyllä voidaan lisäksi mukauttaa lannoitus ja kasvien suojaus pellon ominaisuuksiin ja sitä kautta saada paras mahdollinen lopputulos. Täsmäviljely on hyväksi myös ympäristölle.
− Kun maan rakenne on hyvällä tolalla, on viljelijällä paremmat edellytykset saada hyvä sato samalla kun ravinteiden valuma vesistöihin pienenee. Se on win-win-tilanne.
Yhteistyöhanke kattaa useamman alueen
Suomen Talousseura on yksi Greppa marknaden − lönsamt och hållbart -hankkeen toteuttajista. Suomenruotsalaisen yhteistyöhankkeen tavoitteena on parantaa tilojen tuottavuutta sekä luoda viljelijöille edellytyksiä hyvälle liiketoiminnalle ja viljelykasveista saatavien voittomarginaalien kasvattamiselle. Samalla on tarkoitus kehittää viljelyä kestävämpään suuntaan.
Hanke toteutetaan pääasiassa järjestämällä tapaamisia ja työpajoja, joissa käydään läpi markkinatilannetta, esitellään uutta tekniikkaa, keskustellaan ja jaetaan kokemuksia.
Yhteistyöhanke toteutetaan Uudellamaalla, Turunmaalla ja Pohjanmaalla. Suomen Talousseura vastaa hankkeen toteutuksesta Turunmaalla yhdessä Åbolands svenska lantbruksproducentförbund -järjestön kanssa.
Vuokrasopimuksissa viilattavaa

Bjarne Westerlund kertoo, että Turunmaalla hanke keskittyy muun muassa viljelysmaan vuokra- ja hoitosopimusten parantamiseen.
− Tarkoituksena on miettiä, voisiko sopimusjärjestelmää kehittää sellaiseen suuntaan, että maankäyttö olisi suunnitelmallisempaa ja maa sen myötä voisi paremmin. Jos maanvuokrauksen sopimukset ovat lyhyitä, kuten ne nykytilanteessa usein ovat, vuokralla oleva viljelijä ei välttämättä ole erityisen kiinnostunut tekemään maata parantavia toimia.
Tuottajajärjestö Svenska lantbruksproducenternas centralförbundin (SLC) asiamies Rikard Korkman on Westerlundin kanssa samoilla linjoilla. Myös SLC kuuluu hankkeen toteuttajiin.
− Peltojen kalkitus käy käytännön esimerkistä. Pelto tarvitsee kalkitusta noin joka viides vuosi ja kalkitus parantaa satoa usean vuoden ajan. On siis varsin harmillinen tilanne vuokralaisen kannalta, jos hän kalkitsee pellon, eikä sen jälkeen voikaan jatkaa sen viljelyä koska ei saa jatkoa maanvuokraussopimukselleen, Korkman sanoo.
Maanvuokraussopimusten lisäksi Turunmaalla yritetään kehittää sopimusviljelyä. Tavoitteena on yhdessä ostajatahojen kanssa kehittää viljakaupan kausisopimuksia ja sitä kautta lisätä viljelijöiden kiinnostusta kausisopimuksia kohtaan.
Kahvitauot täydentävät ohjelman
Greppa marknaden − lönsamt och hållbart on jatkoa aiemmin Uudellamaalla toteutetuille Greppa marknaden -hankkeille. Tämä on ensimmäinen kerta, kun hanke leviää Uudenmaan rajojen ulkopuolelle.
− Tapaamisille on ollut tilausta. Voisi sanoa, että yksi osa hanketta on varsinainen ohjelmasisältö ja toinen osa on mahdollisuus tavata kahvitauoilla muita alalla toimivia ja keskustella omista ja muiden kokemuksista, Rikard Korkman sanoo.
Yhteistyöhanke on saanut rahoitusta vuosille 2024−2025. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi hanketta rahoittaa Stiftelsen Finlandssvenska Jordfonden -säätiö.