EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus tukee huoltovarmuutta ja turvallisuutta
Huoltovarmuutta, turvallisuutta ja maaseudun elinvoimaa
Kotimainen ruoka ja toimiva perusinfrastruktuuri ovat tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Maamme huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta on tärkeää, että asumiseen ja elinkeinojen harjoittamiseen on mahdollisuus koko Suomessa.
EU:n maaseuturahoituksella vahvistetaan huoltovarmuutta ja turvallisuutta tukemalla kotimaista ruoantuotantoa, yhteiskunnan tärkeitä perusrakenteita, kuten laajakaistoja ja vesihuoltoa, sekä yhteisöjen kriisivalmiutta. Rahoitus myös edistää maaseudun elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä, mikä luo sosiaalista turvaa ja vahvistaa yhteisöjen resilienssiä. Alla olevista painikkeista hyppäät suoraan sinua kiinnostavaan osa-alueeseen.
Haluatko kehittää oman maaseutusi huoltovarmuutta?
Maaseuturahoitusta myöntävät elinvoimakeskukset ja Leader-ryhmät ympäri Suomen.
Jos haluat toteuttaa hankkeen, ota ihan ensimmäisenä yhteyttä omaan elinvoimakeskukseesi tai Leader-ryhmääsi ja esitä ideasi. He opastavat sinut eteenpäin!
Kotimainen ruoantuotanto
EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen rooli kotimaisen ruoantuotannon varmistamisessa on tärkeä. Viime vuonna ruoantuotantoa ja maaseudun kehittämistä tuettiin 1,9 miljardilla eurolla.
Ilman viljelypinta-alan ja kotieläintuotannon perusteella maksettavia tukia ruoantuotanto Suomessa loppuisi nykyisessä laajuudessa, ja lähes koko ruokahuoltomme jäisi maailmanmarkkinoiden armoille ja tuontiruoan varaan. Tällä hetkellä noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista.
Tuet turvaavat Suomea maalla, vedessä ja ilmassa
Laajakaistat
Maamme huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta on tärkeää, että asumiseen ja elinkeinojen harjoittamiseen on mahdollisuus koko Suomessa. Maaseuturahoituksella tuetaan laajakaistayhteyksiä niille alueille, joille yhteyksiä ei markkinalähtöisesti rakenneta. Maan alle kaivetut valokuitukaapelit ovat huoltovarmuuden kannalta keskeinen asia.
Laajakaistayhteydet mahdollistavat asumisen, yrittämisen ja vaikkapa opiskelun myös harvaan asutuilla seuduilla. Viimeisimpien kymmenen vuoden aikana EU:n maaseuturahoituksella on rakennettu lähes 20 000 uutta valokuituliittymää eri puolille Suomea. Vuosina 2014‒2021 EU-maaseuturahoituksella tuettujen 121 laajakaistahankkeen Suomeen rakentamien verkkojen yhteenlaskettu pituus on 6300 km. EU:n maaseuturahoitus on tällä hetkellä ainoa rahoituslähde laajakaistayhteyksien kehittämiseen.
Esimerkkejä laajakaistoihin liittyvistä hankkeita
Suomessa on parhaillaan käynnissä yli 30 laajakaistahanketta. Kaikki laajakaistahankkeet löydät hankerekisteristämme.
Vesihuolto
Maaseudun kehittämishankkeilla on uudistettu maaseudun vesihuoltoa. Näin varmistetaan, että viemärit vetävät ja puhdasta vettä saa hanasta kaikkialla Suomessa. Vesihuolto on välttämätöntä terveydenhuollon ja ruokahuollon toimivuuden kannalta. Ilman toimivaa vesihuoltoa ja puhdasta vettä ruoantuotanto ja asuminen maaseudulla olisi mahdotonta.
Viimeisimpien 10 vuoden aikana on rahoitettu noin 40 vesihuoltoinvestointia eri puolilla maata. EU:n maaseuturahoitus on tällä hetkellä ainoa rahoituslähde vesihuollon kehittämiseen.
Suomessa toimii tällä hetkellä noin 1500 vesihuoltolaitosta, joista noin 400 on kuntien omistamia vesihuoltolaitoksia. Loput 1100 vesihuoltolaitosta ovat asiakkaidensa omistamia ja hallinnoimia vesiosuuskuntia. Vedenottamoiden ja vesihuoltoverkoston toimivuuden turvaaminen on harvaan asutuilla alueilla keskeinen turvallisuustekijä. Siksi on tärkeää pitää huolta osuuskuntien osaamisesta ja toimintakyvystä.
Tarinoita vesihuoltohankkeista
Muita esimerkkejä vesihuoltoon liittyvistä hankkeita
Vesiosuuskuntien koulutus- ja kehittämishanke Vesi-IPA-hankkeessa koulutettiin ja kehitettiin paikallista osaamista ja ennakoitiin tulevaa rakennemuutosta Keski-Suomessa.
Santalan-Krogarsin vesihuoltohankkeessa järjestettiin alueellinen vesihuolto valtakunnallisesti tärkeälle pohjavesialueelle Uudellamaalla. Hanke mahdollistaa kaavoituksen mukaisen uudisrakentamisen alueella ja tukee luonnon monimuotoisuutta. Hanke tukee alueen asukkaiden ja käyttäjien yhdenmukaista mahdollisuutta liittyä keskitettyyn vesihuoltojärjestelmään.
Karigasniemen vesihuoltoverkoston laajennus-hankkeessa laajennettiin vesihuoltoverkostoa kattamaan Karigasniemen kylän ja Karigasniemen koulun alue. Hankkeen avulla pyritään vähentämään haja-asutuksen aiheuttamaa kuormitusta Inarijokeen, joka on EU:n rajajoki.
Kyläturvallisuus
EU:n maaseuturahoituksella on kehitetty kyläturvallisuustoimintaa pitkäjänteisesti ympäri Suomen. Hankkeilla on kehitetty maaseudun yhteisöjen omia valmiuksia ja vapaaehtoistoimintaa. Esimerkiksi maallikkokäyttöön tarkoitetut neuvovat defibrillaattorit, naapuriapuryhmät, häiriö- ja poikkeustilanteiden harjoittelu sekä muu koulutus ja tietoisuuden lisääminen auttavat kyläturvallisuuden edistämisessä, kun esimerkiksi sairaankuljetusyksikköjen toiminta-alueet ovat yhä laajemmat.
Väestön ikääntyminen ja väheneminen vaikuttavat suoraan työvoiman saatavuuteen ja elinkeinojen kehittämiseen maaseutu- ja saaristoalueilla. Sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustehtävistä noin 90 prosentin alueella maamme pinta-alasta, jolla asuu noin 46 prosenttia suomalaisista. Harvaan asutuilla alueilla ovat vapaaehtoiset palokuntalaiset mukana yli 90 prosentissa tehtävistä.
Tarinoita hankkeista, joilla parannettiin turvallisuutta paikallisesti
Sydäniskurilla turvaa kesäteatterikävijöille ja harrasteryhmille
Ylä-Muuratjärven kylätalosta tehdään valmiuskeskus
Reserviläisten toteuttama drone-hanke edistää kokonaisturvallisuutta Etelä-Savossa
Turvallisuustekoja Keski-Suomen kylillä
Leader-rahoituksella vahvistetaan turvallisuutta ja varautumista Etelä-Savossa
Loimaalla panostetaan varautumiseen ja yhteistyöhön
Esimerkkejä kyläturvallisuushankkeista
Iskua Etelä-Pohjanmaalle – elvytystaitoja ja sydäniskureita kyliin -hanke työskentelee kylien, yhdistysten ja muiden toimijoiden sekä yhteistyökumppaneiden kanssa toteuttaen elvytysosaamisen lisäämiseen tähtäävää toimintaa, koordinoiden ja ohjaten sydäniskureiden hankintaa.
Kylien varautuminen häiriötilanteisiin -hankkeen tarkoituksena on asukkaiden ja mökkiläisten turvallisuusosaamisen parantaminen sekä varautumisen edistäminen ja kriisinkestävyyden parantaminen Etelä-Savossa.
Maaseudun palvelupisteet -hankkeessa Lappeenrannassa on testattu lähipalveluiden tuottamista uudenlaisen verkostotuottajamallin avulla. Se rakentuu kuntien, muiden julkisten toimijoiden, vähittäiskaupan, kolmannen sektorin ja yritysten yhteistyölle. Palvelupiste on sekä fyysinen paikka että uudenlainen tapa toimia.
Valtakunnalliset hankkeet huoltovarmuuden asialla
Tällä hetkellä on käynnissä seitsemän valtakunnallista hanketta, joiden teemana on huoltovarmuus ja varautuminen.
Hankkeilla edistetään varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen sekä nostetaan maaseudun toimijoiden osaamista ja yhteiskunnan resilienssiä erilaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa. Kotimaista maataloustuotantoa lisäämällä ja jalostusastetta nostamalla parannetaan osaltaan huoltovarmuutta.
Tutustu valtakunnallisiin hankkeisiin
Kylävara paikallisen varautumisen perustana
Hanke vahvistaa kylien varautumista, kriisinkestävyyttä ja turvallisuuden tunnetta sekä lujittaa kyläturvallisuustyön perustaa. Tuloksena syntyvä Kylävara-konsepti määrittelee paikallisyhteisöjen roolin kokonaisturvallisuuden ketjussa, tunnistaa kyläyhdistysten merkityksen turvallisuuden edistäjinä ja selkiyttää eri toimijoiden rooleja.
FarmGuard – Maatilojen kyberturvallisuuden vahvistaminen käytännön keinoin
Tavoitteena on vahvistaa maatilojen ja puutarhojen kykyä varautua kyberuhkiin ja lisätä niiden resilienssiä. Hankkeessa toteutetaan kuusi kokeilua hyödyntäen opetustiloja. Saadut kokemukset dokumentoidaan ja viestitään maatila- ja puutarhayrittäjille. Hankkeessa luodaan jatkuvan kehittämisen malli kyberturvallisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen maatiloilla.
Lue lisää FarmGuard-hankkeesta
Maatila yhteisenä työpaikkana – hyvät käytännöt eri ammattiryhmien työturvallisuuden ja työn sujuvuuden edistämisessä
Maatila on esimerkki yhteisestä työpaikasta, jossa pääasiallisen vastuun työturvallisuudesta kantaa yrittäjä, mutta kaikki ovat velvollisia huolehtimaan siitä omalta osaltaan. Hankkeen tavoitteena on edistää maatiloilla työtä tekevien eri ammattiryhmien työturvallisuutta ja työn sujuvuutta.
Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS)
Hankkeessa vahvistetaan ruokajärjestelmän resilenssiä kehittämällä huoltovarmuussuunnittelua ja lisäämällä eri toimijoiden yhteistyötä.
Ryytimaa – Resurssiviisas yhteisöviljely paikallisyhteisöjen turvana
Hanke koordinoi, tuottaa ja jakaa tietoa resurssiviisaasta paikallistason yhteisöllisestä viljelystä. Tavoitteena on valtavirtaistaa yhteisöviljelyn mittakaavaan sopivia menetelmiä.
Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta (MehiVarma)
Hankkeessa luodaan valtakunnallinen toimintamalli, jossa kuvataan tarhamehiläisten avulla tehtävän pölytyspalvelun nykytila, miten sitä kehitetään ja miten sen avulla poikkeusoloissakin turvataan hyönteispölytteisten kasvien sadon tuotanto osana huoltovarmuutta.
Lue lisää MehiVarma-hankkeesta
Vuokrapellot kuntoon – Arrendeåkrarna i skick
Hankkeessa parannetaan vuokrapeltojen kasvukuntoa tukemalla maanomistajien ja viljelijöiden yhteistyötä sekä edistämällä kalkitusta ja vesitalouden kunnostusta.
Haluatko kehittää oman maaseutusi huoltovarmuutta?
Maaseuturahoitusta myöntävät elinvoimakeskukset ja Leader-ryhmät ympäri Suomen.
Jos haluat toteuttaa hankkeen, ota ihan ensimmäisenä yhteyttä omaan elinvoimakeskukseesi tai Leader-ryhmääsi ja esitä ideasi. He opastavat sinut eteenpäin!