Yrittäjyys

Yritysrahoitus kirittää kasvuhakuisia ja uudistumishaluisia yrityksiä

Maaseudun yritysrahoitus vahvistaa maaseudun elinvoimaisuutta monipuolistamalla ja uudistamalla yrittäjyyttä. Rahoituksella on huomattava vaikutus maaseutualueiden pienten ja keskisuurten yritysten uudistumiselle ja kilpailukyvylle sekä työllisyydelle.

Maaseuturahoitusta myönnetään vain elinvoimaisille yrityksille. Maaseuturahoitusta saaneet yritykset ovatkin selvinneet talouden notkahduksista verrokkeja paremmin. EU:n maaseuturahoitus on tukenut esimerkiksi elintarvikealan, matkailun ja metallialan yritysten investointeja.

5 faktaa EU:n maaseuturahoituksesta:

1. Rahoitus rohkaisee yrityksiä investoimaan ja uudistumaan: 350 miljoonan julkisella rahoituksella on saatu aikaan reilun miljardin yksityiset investoinnit. Yhteensä siis 1,4 miljardin euron panostukset maaseutuun kotimaista yrittäjyyttä vahvistaen.
2. EU:n maaseuturahoitus kohdentuu mikro- ja pienyrityksille, jotka muodostavat suurimman osan Suomen yrityskannasta.
3. Maaseuturahoitus on ainoa julkinen rahoittaja, joka rahoittaa elintarvikkeita jalostavia keskisuuria yrityksiä
4. Maaseuturahoituksella vuosina 2014–2025 luodut yli 15 000 uutta työpaikkaa on tuplasti maaseutuohjelman tavoitetta enemmän.
5. Rahoitusta on saanut noin 6 200 yritystä.

Yritysrahoituksella on positiivisia vaikutuksia aluetalouteen

Maaseudun yritysrahoituksen aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Yritysrahoituksesta 60 % kohdistuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Tutkimuksen mukaan rahoitusta saaneet yritykset saavat aikaan työpaikkoja myös niissä alueen yrityksissä, jotka eivät ole saaneet rahoitusta. Yritykset hankintaketjuineen tuovat verotuloja alueelle.

Viime ohjelmakaudella 2014–2022 on yritystukien avulla syntynyt maaseutuyrityksiin noin 15 000 uutta työpaikkaa.

Tarkastelunäkökulmasta riippuen oin 30-40 prosenttia suomalaisyrityksistä sijaitsee maaseudulla. Palveluala on suurin työllistäjä, ja palveluyritysten käyttäjinä ovat niin vakituiset kuin vapaa-ajan asukkaat, matkailijat ja muut maaseudulla pistäytyjät – kaikki siis hyötyvät rahoituksesta!

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetut koulutus- ja tiedotushankkeet ovat parantaneet yrittäjien osaamista ja levittäneet uusinta tietoa käytännön toimijoiden käytettäväksi.

Vuosina 2015–2021 maaseuturahoituksen hankkeissa on koulutettu noin 70 000 henkilöä, joista suurin osa on viljelijöitä tai maataloustuotteita jalostavia tai myyviä pk-yrittäjiä. Koulutuksiin on osallistunut muun muassa metsäyrittäjiä, metsäalan toimijoita, maaseudun mikro- tai pienyrittäjiä sekä asukkaita.

Maaseuturahoituksella on tuettu yli 350 erilaista yritysten ja yhteisöjen yhteistyöhanketta. Näissä hankkeissa yrittäjät ovat kehittäneet esimerkiksi digitaalisia työkaluja yhteiseen käyttöön, yhteisiä tapahtumia tai yhteistä markkinointia. Esimerkiksi hevosalan ja matkailualan mikroyritykset ovat olleet aktiivisesti yhteistyöhankkeissa mukana.

Tiedonvälityshankkeiden teemoja ovat olleet muun muassa kestävä maa- ja metsätalous, pellon vesitalous ja kasvukunto sekä uusiutuvan energian käytön lisääminen. Uusi osaaminen parantaa maatilojen ja muiden yritysten kilpailukykyä ja luo edellytyksiä yritystoiminnan kehittämiselle. Yritykset voivat koulutuksen myötä ottaa käyttöön uusimpia, tehokkaampia menetelmiä. Uudet tiedot ja taidot luovat pohjaa myös innovaatioiden syntymiselle.

Koulutushankkeet parantavat yrittäjien osaamista muun muassa yrityksen johtamiseen, markkinointiin, ympäristönhoitoon ja energiatehokkuuteen liittyen. Esimerkiksi viljelijöitä on koulutettu ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta sekä uusiutuvan energian käytöstä.

Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden hankkeet (European innovation partnership, EIP) ovat osa järjestelmää, jossa rahoitetaan innovaatioryhmien toimintaa. EIP-ryhmä ratkaisee etukäteen tunnistetun, alkutuottajien tarpeisiin liittyvän ongelman ja julkaisee syntyneen innovaation tai tuloksen. Kaudella 2014-2022 innovaatioita toteuttamaan lähti yhteensä 32 innovaatioryhmää.