Kuukauden ympäristöteko maataloudessa: Yli 70 % Varsinais-Suomen pelloista on kasvipeitteisiä talvellakin

Suurin osa peltomailta vesistöihin valuvasta kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta syntyy kasvukauden ulkopuolella, kun maa on alttiina syksyn rankkasateiden ja kevään sulamisvesien aiheuttamalle pintavalunnalle. Kasvipeite on tehokas keino estää niin huuhtoumia kuin eroosiotakin. Siksi kasvipeitteisyyden lisääminen pelloilla on tehokas keino suojella vesistöjä. Lisäksi kasvipeitteisyys lisää luonnollisesti hiilensidontaa, jolla taas on positiivisia ilmastovaikutuksia.

Kasvipeitteisyyden hyödyt korostuvat etenkin jokien varsille sijoittuvilla kaltevilla mailla – ja niitä Varsinais-Suomessa riittää. Myös peltojen ja vesistöjen väliin perustettavat suojavyöhykkeet auttavat suojelemaan vesistöjä.

Varsinais-Suomessa viljelijät ovat jo ennenkin olleet asiassa aktiivisia. Vuonna 2022 jopa 70 % pelloista oli kasvipeitteisiä talviaikaan. EU:n maatalousrahoituksen kausi 2023–2027 kannustaa kasvipeitteisyyden lisäämiseen entisestään. 70 % on ylitetty ilmoituksissa jo nyt ja käynnissä on vielä täydennyshaku, joten lukujen oletetaan nousevan vielä helmikuun aikana.

– Ennen kasvipeitteisyys sisältyi ympäristökorvaukseen ja maksu niistä muodostui portaittain. Nyt uudella kaudella kasvipeitteisyydestä maksetaan lohkokohtaisesti, mikä helpottaa tukihakua ja kannustaa viljelijöitä panostamaan kasvipeitteisyyteen entistä enemmän, taustoittaa Varsinais-Suomen maatalousyksikön johtava asiantuntija Maarit Solla.

Viljelijätukien ehdollisuudessa eli pakollisissa toimenpiteissä edellytetään vähintään 33 prosentin talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Ehdollisuudessa kasvipeitteiseksi alaksi hyväksytään viljelykasvista riippuen aito kasvipeite, sänki, kevennetty muokkaus ja kasvijätteen peittämä ala, mutta ei pysyvän nurmen alaa.

Lisäksi kasvipeitteestä voi saada tukea ekojärjestelmän kautta. Ekojärjestelmätukea voi saada alasta, joka säilytetään kasvipeitteisenä tai sängellä. Tähän tukimuotoon ei käy kevennetty muokkaus tai kasvijäte.

Nurmi on kasvipeitteisyyden toteuttamisessa yksi parhaista kasveista ympäristön näkökulmasta.

Nautelankosken toinen puoli on syysvehnällä ja toinen sängellä

Lietolainen Vesa Alikirri viljelee viljakasveja ja ruokahernettä Liedon asemalla, Nautelankosken ympäristössä ja Vintalassa Aurajoen rannassa sekä Tarvasjoella.

– Niin kauan kuin joki näkyy, maa on yleensä hyvää. Mitä kauemmas joesta mennään, sitä heikommaksi satotaso jää, hän toteaa.

Alikirri panostaa talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen kylvämällä syysviljoja niin paljon kuin mahdollista.

– Tällä hetkellä kasvipeitteisiä maita on 58 %. Kun pellot kynnetään ja kylvetään syksyllä, päästään keväällä paljon vähemmällä muokkaamisella. Se on se kaikkein suurin kannuste syyskylvöihin. Keväällä peltoa pitää käsitellä todella varoen tämän päivän raskailla koneilla. Syksyllä taas, kun jankko on kuiva, pellolla saa häärätä koneiden kanssa aika vapaasti. Lisäksi tautiriski pienenee ja lannoittamisen tarve vähenee.

Kasvipeitteisyys vaikuttaa myös maan kasvukuntoon

Joen varsia viljellessä kasvipeitteisyydellä on suuret ympäristövaikutukset, mutta vielä enemmän Alikirriä motivoi sen vaikutus kannattavuuteen.

– Kun pellot ja ojitus ovat kunnossa, niin satopotentiaali kasvaa. Kasvipeitteisyys vaikuttaa maan kasvukuntoon ja siksi siihen kannattaa panostaa, hän lisää.

Syysviljojen lisäksi Alikirri on kokeillut maan muokkaukseen esimerkiksi syysrapsia ja öljyretikkaa.

– Syysrapsi onnistui kolme vuotta sitten yli odotusten, mutta sen jälkeen kokeilut ovat olleet epäonnisia. Öljyretikkakin oli aikamoinen pettymys, hän kommentoi.

Alikirri aloitti maanviljelyn heti armeijan jälkeen vuonna 1983. Aluksi hän osti 10 hehtaarin kokoisen Vainion tilan, mutta nyt hänen viljelyksessään on myös hänen setänsä vanha Pelttarin tila sekä hänen vaimonsa vanha kotitila Tarvasjoella. Viljelyssä on mukana hänen veljensä, jonka kanssa hän on tehnyt myös ojituksia Turun seudulla vuodesta 1985. Talvella aikaa riittää myös metsätöille ja esimerkiksi laskiaisen alla ruokahernettä pakattiin paljon.

EU:n maatalouspolitiikan rahoituskaudella 2023–2027 on aikaisempaa voimakkaampi ympäristöpainotus, ja keinoja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi on paljon. Tässä juttusarjassa nostetaan kerran kuukaudessa esiin yksi teko, jolla viljelijä voi osallistua yhteisiin ympäristötalkoisiin.