Uusia suojavyöhykkeitä voi taas ilmoittaa tukihaussa
29.04.2025 11:11Peltojen ja vesistöjen väliin perustettavat suojavyöhykkeet ehkäisevät eroosiota, parantavat monimuotoisuutta ja vähentävät vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta. Varsinais-Suomessa suojavyöhykkeitä on valtakunnallisesti vertailtuna eniten, mutta ei läheskään niin paljon kuin tavoiteltiin.
Tukiehtojen muutoksen myötä uuden suojavyöhykkeen voi perustaa ja ilmoittaa ympäristökorvauksen toimenpiteenä myös vuosina 2025 ja 2026. Alun perin suojavyöhykkeiden ilmoittaminen oli mahdollista vain vuosina 2023–2024. Muutoksella pyritään lisäämään suojavyöhykkeiden pinta-alaa valtakunnallisesti ja saavuttamaan sitä kautta vesiensuojelutavoitteita.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuyksikön kehittämisasiantuntija Mailis Savela kertoo, että suojavyöhykkeiden pinta-alat ovat jääneet vuosina 2022–2024 kauas tavoitteista.
– Suomen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman (CAP-suunnitelman) tavoitepinta-ala suojavyöhykkeille on 42 000 hehtaaria vuoteen 2027 mennessä. Tästä saavutettiin viime vuonna 53 prosenttia eli 22 100 hehtaaria.
Varsinais-Suomessa suojavyöhykkeitä on ilmoitettu 2 600 hehtaaria, mikä on 12 % valtakunnallisesta suojavyöhykepinta-alasta. Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä suojavyöhykkeitä eniten koko Suomessa – ei kuitenkaan vielä tarpeeksi.
– Varsinais-Suomen suojavyöhykeala on kasvanut 1 400 hehtaarilla vuoden takaisesta, joten suunta on oikea. Viljelijät haluavat selvästi panostaa vesiensuojeluun, kommentoi Savela.
Mihin suojavyöhykkeen voi perustaa?
Suojavyöhykkeen voi perustaa vesistön varrella, merenrannalla, pohjavesialueella tai Natura-alueella sijaitsevalle lohkolle sekä eroosioherkäksi määritellylle lohkolle. Suojavyöhykkeeksi soveltuvat alueet voi tarkastaa suoraan VIPU-palvelun kartalta.
– Vuoden 2024 tukihakuun VIPU-palvelun kartta-aineistoon lisättiin eroosioherkäksi määriteltyjä lohkoja sekä merenrantalohkoja. Tarkoituksena on saada suojavyöhykkeet kohdentumaan vesiensuojelun kannalta vaikuttavimmille lohkoille, Mailis Savela kertoo.
Suojavyöhykkeistä maksetaan maatiloille ympäristökorvausta.
Suojavyöhykkeiden tavoitteena on edistää vesien suojelua
Suojavyöhykkeet ovat pysyviä nurmikasvustoja, joiden avulla vähennetään vesistöihin kohdistuvaa maataloudesta aiheutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Suojavyöhyke on säilytettävä perustamisesta sitoumuskauden loppuun saakka. Jos suojavyöhykkeen perustaa suojaviljaan, se on perustettava jo edellisenä kasvukautena. Kasvusto on niitettävä ja korjattava pois tai vaihtoehtoisesti laidunnettava lohkon ravinnetilan köyhdyttämiseksi.
Suojavyöhykkeiden perustaminen on yksi toimenpide Suomen yhteisessä maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmassa. Suojavyöhykkeiden tavoitteena on ensisijaisesti edistää vesien suojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lisäksi suojavyöhykkeet ehkäisevät eroosiota sekä parantavat monimuotoisuutta.
Lisätiedot:
Mailis Savela, kehittämisasiantuntija
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuyksikkö
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
