Euroopan Unionin osarahoittama
Rikkakananhirssi pellolla.

Rikkakananhirssin nopea leviäminen huolestuttaa maaseutuviranomaisia

21.08.2024 15:53

Kesän 2024 aikana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen peltovalvojat ja siementarkastajat sekä kuntien maaseutuviranomaiset ovat havainneet Varsinais-Suomen pelloilla enenevissä määrin rikkakananhirssiä. Kyseessä on haitallinen ja nopeasti leviävä vieraslaji, joka on verrattavissa hukkakauraan.

Kuntien maaseutuviranomaiset ovat havainneet tämän kesän valvontakäynneillä poikkeuksellisen paljon hukkakauraa, mutta huomio on kiinnittynyt myös toiseen haitalliseen vieraslajiin. Rikkakananhirssiä on havaittu muun muassa ulkomaisissa niittykasvi-, maisema- ja riistakasvien siemenseoksissa sekä nurmikasvierissä. Rikkakananhirssin tehokas leviäminen ja hankala torjuttavuus huolestuttaa nyt kaikkia maaseutuviranomaisia.

Rikkakananhirssi yleistyy nopeasti ilmastonmuutoksen ja lämpimien kesien myötä. Rikkakananhirssiä pidetään jopa hukkakauraa pahempana rikkakasvina, sillä se kykenee käyttämään 80 % maaperän typpivarannoista ja häiritsemään lähellä kasvavan viljelykasvin kasvua maaperään erittämillään kemiallisilla yhdisteillä. Rikkakananhirssi voi tuottaa jopa 40 000 siementä, jotka pysyvät maaperässä useita vuosia itämiskykyisinä.

Ehkäise rikkakananhirssin pääsy lohkolle

Suomessa on hukkakauralaki, jonka mukaan viljelmän tai sen läheisyydessä sijaitsevien alueiden haltijoiden on huolehdittava hukkakauran torjunnasta. Hukkakauran torjunta on mukana myös EU:n maataloustukien ehdollisuudessa. Rikkakananhirssin torjumiseen ei ole vastaavaa lakia, joten viranomaiset toivovat viljelijöiltä torjuntatyöhön oma-aloitteisuutta.

Rikkakananhirssin leviämistä viljelyksille voidaan ehkäistä pitämällä koneet puhtaina sekä miettimällä työjärjestys niin, että rikkakananhirssiä ei levitetä koneiden mukana uusille lohkoille.

Torjunta vaatii pitkäjänteistä työtä

Rikkakananhirssin torjuntamenetelmät ovat samankaltaiset kuin hukkakauralla. Yksittäiset kasvit on tehokkainta kitkeä käsin, ja kasvijäte on hävitettävä polttamalla tai polttokelpoisen sekajätteen mukana tarkasti suljetussa muovisäkissä. Kitkennän yhteydessä on vältettävä siementen varistamista maahan, ja kitkentää tulee jatkaa pitkälle syksyyn.

Jos rikkakananhirssi on päässyt jo leviämään, voidaan kasvusto ruiskuttaa muun muassa hukkakauran torjunta-aineella. Kemiallista torjuntaa tulisi tehdä useamman kerran, koska rikkakananhirssi itää kesä-heinäkuussa ja uusia yksilöitä taimettuu säiden salliessa vielä syksylläkin. Jälkikitkentä on välttämätöntä myös kemiallisten ruiskutusten jälkeen. Rikkakananhirssi muodostaa herkästi torjunta-aineille vastustuskykyisiä kantoja, joten kasvinsuojeluainetta tulisi vaihdella vuosittain.

Kyntäminen ja kevytmuokkaus kasvattavat pellon siemenpankkia ja voivat saattaa rikkakananhirssin siemenen säilyvyyden kannalta optimaaliselle syvyydelle. Avokesannointi ei kasvata maaperän siemenpankkia.

Suorakylvöä suositellaan rikkakananhirssin saastuttamille lohkoille, sillä tällöin osa siemenistä kuolee talven aikana ja siementen itävyys on heikompi maan pinnassa. Maan sisällä siemenet voivat säilyä itämiskykyisinä jopa 10 vuotta.

Rikkakananhirssin saastuttaman lohkon niitto saattaa levittää siemeniä jopa tehokkaammin lohkolle. Niiton jälkeen rikkakananhirssi jatkaa kasvuaan hyvin maanmyötäisesti ja kasvattaa entistä enemmän kukintovarsia. Mikali kuitenkin niität lohkon, kerää niittojäte pois lohkolta, koska se saattaa sisältää kukintovarsia.

Mieti viljelykierto tarkkaan

Myös viljelykierrolla voidaan torjua rikkakananhirssin kasvua. Etenkin syyskylvöiset viljakasvit sekä nurmikasvustot peittävät maan tehokkaasti varhain keväällä, jolloin myöhemmin itävä rikkakananhirsi ei kykene kilpailemaan valosta ja kasvutilasta.

Viljat tulisi kylvää korotetulla siemenmäärällä ja tarkkailla kasvuston peittävyyttä. Etenkin ohra muodostaa aikaisin kasvukaudesta tiheän kasvuston, joka kilpailee rikkakananhirssin kanssa tehokkaasti. Myös peittävä kaurakasvusto kilpailee tehokkaasti rikkakananhirssin kanssa, mutta kauran seasta rikkakananhirssiä ei voida torjua kemiallisesti. Ruis puolestaan erittää maaperään yhdisteitä, jotka voivat estää rikkakananhirssin kasvua.

Pahasti saastuneelle lohkolle suositellaan leveälehtisiä viljelykasveja, kuten perunaa, hernettä, rypsiä tai rapsia, joiden seasta rikkakananhirssiä on helpompi torjua kemiallisesti. Jos saastunta on erityisen vaikea, suositellaan lohkolle avokesannointia, jatkuvia rikkaharauksia sekä ruiskutuksia. Torjuntaa on jatkettava riittävän myöhään syksyyn.

Kaksi kuvaa rikkakananhirssistä.
Vasemmalla rikkakananhirssin varhainen kukintovaihe. Lehden keskellä kulkee vaalea raita. Lehdissä ei ole kielekettä. Kuva: Kai Alajoki. Oikealla rikkakananhirssin tuleentuminen. Kukinnon väri vaihtelee vaaleanvihreästä punertavaan ja tumman punaruskeaan. Kuva: Ruokavirasto.

Lisätiedot:

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Maarit Solla, maaseutuyksikön johtava asiantuntija

02 9502 2665

maarit.solla@ely-keskus.fi

 

Lue lisää Ruokaviraston blogista:

Lisää uutisia

Uutinen
20.03.2026

Perinnemaisemien hoitosopimusten ajankohtaisia asioita Itä-Suomesta

Uutinen
18.03.2026

Lounais-Suomen elinvoimakeskus sai 13,7 miljoonan euron rahoituskiintiön maaseudun hanke- ja yritystukiin

Uutinen
17.03.2026

Yli 250 yritystä on saanut tukea toimintansa kehittämiseen Kaakkois-Suomen Leader-ryhmiltä

maaseutu.fi/uusimaa-logo

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten tämä vaikuttaa juuri sinuun – olitpa sitten viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, maaseudun asukas tai kehittäjä.