Suomen Kylien toiminnanjohtaja vieraili Varsinais-Suomessa

Suomen Kylien toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen vieraili Varsinais-Suomessa kansalaisvaikuttamisen päivänä 1. lokakuuta. Varsinais-Suomen kyliä ja aktiivista maaseudun kehittämistä Louhelaiselle esittelivät Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta ja Varsinais-Suomen kylien hallituslaiset sekä paikalliset Leader-ryhmien, ELY-keskuksen, maakuntaliiton ja kuntien edustajat – kylätoimijoita unohtamatta.

Vierailun aikana Louhelaiselle esiteltiin viisi kylää: Pöytyältä Kyrö ja Tourula-Keihäskoski, Mynämäeltä Tarvainen ja Asemanseutu sekä Maskusta Lemu.

– Päivän kierros oli hyvä osoitus siitä, mitä kaikkea paikallisyhteisöt saavat kylissä aikaan. Saimme nähdä, miten kyläyhteisöt mahdollistavat harrastustoimintaa ja pitävät yllä suomalaisten hyvinvointia. Näimme monta kylätaloa ja yhteisöllistä tilaa, jotka mahdollistavat monenlaista toimintaa siellä, mihin kuntien ja hyvinvointialueiden toiminta ei ulotu. Ilman niitä maaseudulla olisi aika hiljaista, Louhelainen summaa.

Suomen Kylillä on käynnissä EU:n maaseuturahoitusta saanut Kylävara-hanke, jossa rakennetaan yhteisöllisen varautumisen toimintamallia. Siksi Louhelainen nosti kaikissa kylissä keskusteluun myös varautumisasiat.

– Turvallisuus ja varautuminen mietityttävät nyt joka paikassa. Yhteisöllinen varautuminen on tärkeää kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kylissä varaudutaan yhteisöllisesti esimerkiksi tietoliikennekatkoksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Lisäksi on tärkeää, että ihmiset saavat toimia yhdessä varautumisen parissa, sillä toiminta vahvistaa turvallisuuden tunnetta, Louhelainen muistuttaa.

Yksi päivän aiheista oli luontevasti kansalaisvaikuttaminen kylissä ja Louhelainen totesikin, että kyläyhdistykset vahvistavat lähidemokratiaa omalla toiminnallaan.

– Kun alueella on aktiivinen kyläyhdistys, asukkaat voivat luottaa siihen, että heidän kotiseutunsa tilannetta seurataan. Kyläyhdistys voi tehdä lausuntoja, olla mukana aluekehittämisessä ja hoksauttaa jäseniään aina kun tulee jotain, mihin pitää reagoida. Kylätoiminta on puoluepolittiisesti sitoutumatonta, mutta kyläyhdistyksissä on mukana paljon kuntapäättäjiä yli puoluerajojen. Sitä kautta vuoropuhelu kunnan kanssa lähenee.

Suvi Louhelainen esitteli myös Suomen Kylien tekemää tietopakettia kuntapäättäjille ja viranhaltijoille. Se sisältää 12 sivua vinkkejä siitä, miten kylätoiminta kannattaa huomioida kunnan päätöksenteossa.

Vuoden kylä ylläpitää maauimalaa

Kyrö valittiin tänä vuonna Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi. Siellä Louhelaiselle esiteltiin erityisesti Kyrön maauimalaa, jota ylläpitää Kyrön seudun kyläyhdistys. Kyläyhdistyksen aktiivit Ari Heino ja Aki Teräntö kertoivat, että koko kyläyhdistys perustettiin vuonna 2013, koska kunta päätti luopua maauimalan ylläpidosta ja kyläläiset halusivat itse jatkaa sen pyörittämistä.

– Tänä vuonna heinäkuussa tehtiin kävijäennätys, mutta silti täällä on aina huomattavasti enemmän tilaa uida kuin esimerkiksi Turun maauimaloissa.

Pöytyän kunnan kulttuurisihteeri Taina Myllynen oli myös paikalla ja kehui kunnan ja kyläyhdistyksen välistä yhteistyötä. Kyläyhdistys saa kunnalta yhdistysavustusta sekä apua maauimalan vesi- ja sähkökuluihin.

– Tämä on hyvä kohde, joka tuo vetovoimaa ja matkailijoita koko kuntaan, Myllynen kehuu.

Kesäisin maauimala on auki tiistaista sunnuntaihin ja uimareita ilahduttaa myös Wibit-rata. Vuoden muina aikoina sauna ja allas ovat auki kylmäuimareille tiistaisin ja perjantaisin. Lisäksi maauimalaan voi varata yksityisvuoroja.

Kyläyhdistys on saanut maauimalan kehittämiseen EU:n maaseuturahoitusta Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneilta. Leader-ryhmän myöntämillä tuilla on päivitetty maauimalan vedenkäsittelyjärjestelmä, hankittu aurinkopaneelit saunan katolle ja ostettu altaan puhtaudesta huolehtiva pohjaimuri.

Tourula-Keihäskoski ottaa varautumisen tosissaan

Tourula-Keihäskosken kylään tutustuttiin Paimenenmäen kylätalolla. Kylätalo on vanha koulu, joka on nykyisin aktiivisessa kyläkäytössä. Siellä on järjestetty yhteisiä lounaita, maalaismarkkinoita, urheilutapahtumia ja esimerkiksi kyläturvallisuusseminaari.

Kyläyhdistyksen aktiivit Seppo Mattila ja Pirjo Lehtonen kertoivat, että kylässä on panostettu paljon varautumisasioihin. Talossa on hyvä valokuituyhteys ja toisaalta myös kyläradio, jonka kanssa saa yhteyden kylän ulkopuolelle myös silloin, jos verkko- ja puhelinyhteydet eivät toimi.

Leader-ryhmä Jokivarsikumppanit on myöntänyt Paimenenmäelle EU:n maaseuturahoitusta esimerkiksi lämmönjakoverkoston uusimiseen ja äänentoistojärjestelmään.

Tarvaisissa panostetaan kylämatkailuun

Mynämäellä Tarvaisten Seudun Kylät -yhdistys on ostanut Tarvaisten entisen kyläkoulun ja tehnyt siitä kylätalon, jonka katon alla harrastetaan, matkaillaan ja järjestetään monenlaisia tapahtumia ja yksityistilaisuuksia. Yhdistyksen aktiivi Jarmo Rakkolainen kertoi, että kylätalon pihalle tehty Matkaparkki on tuonut kylään paljon karavaanareita ja kylätalon majoitushuone myös muita matkailijoita.

– Esimerkiksi moni tätä koulua aikoinaan käynyt on halunnut tulla majoittumaan yhdeksi yöksi ja muistelemaan omia kouluaikojaan.

Koulumuistoja pystyy verestämään myös toisen koulurakennuksen yläkerrassa olevassa koulumuseossa.

Leader Ravakka on myöntänyt Tarvaisiin EU:n maaseuturahoitusta, jonka avulla kylätalo ja sen pihapiiri saatiin kunnostettua ja vanha öljylämmitys vaihdettua vesi-ilmalämpöpumppuun.

Paikalla oli myös Mynämäen kunnan elinvoimajohtaja Hanna Nieminen ja hankekoordinaattori Marjukka Kulmala, jotka kertoivat Yhteisöjen Mynämäki -hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on tuoda Mynämäen yhteisöjä entistä tiiviimpään yhteistyöhön, saada Mynämäelle lisää näkyvyyttä aktiivisten paikallisyhteisöjen kautta sekä lisätä yhteisöllisiä, saavutettavia ja houkuttelevia vapaa-ajan mahdollisuuksia. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Leader Ravakalta.

Tarvaisissa kuultiin myös Mynämäen Asemanseudun Kylät -yhdistyksen ylläpitämästä Asmandiasta, joka on kaikille avoin ulkoilualue. Aluetta on kehitetty useamman Leader-hankkeen turvin ja nykyään se on todella suosittu kokoontumispaikka, jossa järjestetään myös suuria yleisötapahtumia.

Lemu on Suomen arkinuukailevin kylä

Viimeinen pysähdys tehtiin Maskun Lemuun, joka valittiin juuri Suomen arkinuukailevimmaksi kyläksi. Lemu on myös Varsinais-Suomen kyläasiamiehen Tauno Linkorannan kotikylä. Hänen lisäkseen kylän toimintaa oli esittelemässä Kotiseutuyhdistys Lemun Kempeistä Tiina Hyvönen. Kierroksella käytiin tutustumassa Kemppien tupaan, jonka yläkertaan oli tehty vanhan ajan koululuokka. Kotiseutukeskus Mäntylässä taas on tarjolla esimerkiksi majoitustiloja ja pakohuonepeli matkailijoille.

Lemu on saanut EU:n maaseuturahoitusta Leader Varsin Hyvältä esimerkiksi lähi- ja luontoliikunnan edistämiseen.