EU:n maatalouspolitiikan toimenpiteet Suomessa
Suomen CAP-suunnitelma 2023–2027 sisältää maatalouden suorien tukien toimet, osan sektoritoimista, joita rahoitetaan maataloustukirahastosta sekä maaseudun kehittämisen toimenpiteet, joita rahoitetaan maaseuturahastosta.
Toimenpiteillä edistetään EU:n yhteiselle maatalouspolitiikalle esitettyjen tavoitteiden saavuttamista. Niillä vastataan ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sekä Pellolta pöytään – ja Biodiversiteetti-strategioihin. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimenpiteet ja niiden vipuvaikutus luovat hyvinvointia koko Suomelle.
Toimenpiteiden valmistelu perustuu laajaan sidosryhmäyhteistyöhön, jota toteutettiin vuosien 2018–2022 välisenä aikana maa- ja metsätalousministeriön työryhmissä ja työpajoissa, joissa toteuttamisen kannalta keskeiset sidosryhmät ovat olleet laajasti edustettuna. CAP-suunnitelman toimenpiteille asetettujen tavoitteiden saavuttamista seurataan asetettujen tuotos-, tulos- ja vaikuttavuusmittareiden avulla.
Sivua päivitetään parhaillaan, joten tiedot täydentyvät helmikuun alkupuolella.
Suoria tukia ovat perustulotuki, uudelleenjakotulotuki, nuorten viljelijöiden tulotuki, ekojärjestelmätuki sekä tuotantosidonnaiset tulotuet. Tuet myönnetään viljelijän hallinnassa olevan pinta-alan tai eläinten perusteella edellyttäen, että tukien saamisen edellytykset täyttyvät. Perusehtoina tukien saamiselle ovat muun muassa ehdollisuuden noudattaminen ja aktiiviviljelijän määritelmän täyttyminen.
Perustulotukea maksetaan koko maassa tukikelpoisen maatalousmaan perusteella. Tukikelpoisella alalla tulee olla maataloustoimintaa, mikä tarkoittaa joko maataloustuotteiden tuottamista tai maatalousmaan säilyttämistä viljelykunnossa. Tukeen ei liity tuotantovaatimusta.
Uudelleenjakotulotuki on uusi tukimuoto, jolla kohdennetaan tukea EU:n tavoitteiden mukaisesti suuremmilta tiloilta pienemmille ja keskisuurille. Uudelleenjakotulotuen määrä määräytyy tukikelpoisen alan perusteella ja sitä maksetaan enintään 50 hehtaarille tuenhakijaa kohden.
Nuorten viljelijöiden tulotuki perustuu perustukikelpoisen maatalousmaan pinta-alaan ja sitä maksetaan nuorille viljelijöille koko maassa. Tukea maksetaan enintään viitenä vuotena ja hakijan on oltava enintään 40-vuotias sinä vuonna, kun hakee perustulotukea ensimmäistä kertaa.
Ekojärjestelmätuki on yksivuotinen pinta-alaan perustuva tukimuoto, jonka avulla toteutetaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ympäristö- ja ilmastotavoitteita. Tuen tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja auttaa sopeutumaan sen vaikutuksiin, sekä edistää luonnonvarojen tehokasta hoitoa ja luonnon monimuotoisuutta. Ekojärjestelmätukea maksetaan viljelijöille talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä sekä luonnonhoitonurmien, viherlannoitusnurmien ja monimuotoisuuskasvien viljelystä koko maassa.
Tuotantosidonnaiset tulotuet ovat muista suorista tuista poiketen jäsenmaalle vapaaehtoisia. Suomelle tämä on tärkeä tukimuoto, koska sillä kannustetaan jatkamaan tuotantoa eräillä meille tärkeillä sektoreilla. Tuki turvaa kotimaisen raaka-aineen saantia elintarviketeollisuudelle. Eläinpalkkioita maksetaan emo- ja lypsylehmille, sonneille, ulkosaariston naudoille, teurashiehoille, uuhille, kutuille sekä teuraskaritsoille ja -kileille. Lisäksi tukea maksetaan hehtaariperusteisesti tärkkelysperunan sopimustuotannolle sekä eräille erikoiskasveille ja avomaan vihannesviljelylle.
| Toimenpide | Tavoite | 2023 | 2024 |
| Perustulotuki | |||
| Uudelleenjakotulotuki | |||
| Nuorten viljelijöiden tulotuki | |||
| Ekojärjestelmät | |||
| Tuotantosidonnaiset tulotuet |
Tuottajaorganisaatiojärjestelmän tavoitteena on vahvistaa hedelmä- ja vihannesalan tuottajien asemaa markkinoilla. Tuottajaorganisaatiot ovat tuottajien muodostamia markkinointiyhteenliittymiä, jotka auttavat jäseniään mm. tuotannon suunnittelussa, markkinoinnissa ja viljelymenetelmien kehittämisessä. Tuottajaorganisaatioiden toimintaa kehittäville toimintaohjelmille maksetaan EU:n tukea.
Mehiläishoitoalan toimenpiteiden avulla ylläpidetään ja kehitetään mehiläishoitoalaa. Hankemuotoinen tuki on suunnattu mehiläishoitoalaa edustaville yhteisöille. Tavoitteena on muun muassa mehiläistarhauksen kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen, koulutuksen ja neuvonnan tarjoaminen tarhaajille, pölytyspalveluiden varmistaminen, mehiläisten terveyden parantaminen, tutkimustiedon lisääminen sekä kuluttajien tiedon lisääminen hunajasta ja muista mehiläistuotteista.
| Toimenpide | Tavoite | 2023 | 2024 |
| Tuottajaorganisaatiot | |||
| Mehiläishoitotuki |
Ympäristökorvauksen toimenpiteiden tavoitteena on parantaa maataloustuotannon ympäristökestävyyttä ja edistää luonnonhoitoa ja geenivarojen säilymistä Suomessa.
Ympäristökorvaukset koostuvat ympäristösitoumuksista ja -sopimuksista. Ympäristösitoumuksen toimenpiteillä viljelijä voi mm. parantaa ravinteiden kierrätystä ja peltomaan rakennetta, edistää hiilensidontaa sekä ehkäistä kasvihuonekaasujen vapautumista ja ravinteiden huuhtoumaa pelloilta.
Ympäristösopimuksilla edistetään luonnonhoitoa ja geenivarojen säilymistä. Ympäristösopimus maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon on suunnattu viljelijöille ja rekisteröidyille yhdistyksille. Ympäristösopimus kosteikkojen hoitoon on tarkoitettu edellä mainittujen lisäksi myös vesioikeudellisille yhteisöille.
Ympäristösopimus alkuperäisrotujen kasvattamisesta edistää Suomen alkuperäisten rotujen säilyttämistä ja ympäristösopimus alkuperäiskasvien ylläpitoon kannustaa vanhojen kasvilajikkeiden ylläpitoon.
| Toimenpide | Tavoite | 2023 | 2024 |
| Tilakohtainen toimenpide | |||
| Maanparannus- ja saneerauskasvit | |||
| Kerääjäkasvit | |||
| Kiertotalouden edistäminen | |||
| Suojavyöhykkeet | |||
| Turvepeltojen nurmet | |||
| Valumavesien hallinta | |||
| Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu | |||
| Lintupellot | |||
| Maatalousluonnon ja maiseman hoito | |||
| Kosteikkojen hoito | |||
| Alkuperäisrotujen kasvattaminen | |||
| Alkuperäiskasvien ylläpito | |||
| Alkuperäisrotujen perimän säilytys | |||
| Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmat |
Ei-tuotannollisina investointeina tuetaan kosteikkojen perustamista. Kosteikkojen perustamisen tavoitteena on luoda edellytyksiä maatalousluonnon vesiensuojelun tehostamiseen, maatalousluonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen ehkäisemiseen. Tukea voivat saada viljelijät esimerkiksi turvepeltojen muuttamiseen kosteikoksi tai suon kaltaiseksi alueeksi.
| Toimenpide | Tavoite | 2023 | 2024 |
| Kosteikkoinvestoinnit |
Luonnonmukaisen tuotannon korvauksilla edistetään luomutuotannon yleistymistä, sillä Suomi tavoittelee 25 % luomualaa vuonna 2030. Luonnonmukaisen tuotannon sitoumusta voi hakea aktiiviviljelijä, joka on mukana luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmässä koko viisivuotisen sitoumuskauden ajan.
Sitoumuksen voi tehdä joko koskemaan vain peltoviljelyä tai myös kotieläintuotantoa. Luomusitoumus koskee pääsääntöisesti koko tilan peltoalaa, mutta avomaavihanneksia viljeleville voidaan sallia osittainen sitoutuminen. Kotieläintuotannon korvaus maksetaan peltoviljelyä koskevan korvauksen lisäksi ja se määräytyy sen mukaan, paljonko tilalla on eläimiä ja peltohehtaareja.
| Toimenpide | Tavoite | 2023 | 2024 |
Eläinten hyvinvointikorvausten tavoitteena on parantaa tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia, mikä pitää mikrobilääkkeiden käytön tuotantoeläimillä Suomen nykyisellä hallitulla ja alhaisella tasolla. Eläinten hyvinvointi vahvistaa myös kuluttajien luottamusta. Tavoitteena on myös tuotantoeläinten nykyistä lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.
Eläinten hyvinvointisitoumukset ovat jo useimmille tuottajille tuttu järjestelmä. Toimenpiteitä on naudoille, sioille, vuohille ja lampaille sekä siipikarjalle. Toimenpiteet koskevat mm. pito-olosuhteiden parantamista, ulkoilua ja laiduntamista sekä yleistä hyvinvoinnin edistämistä.
| Toimenpide | Tavoite | 2023 | 2024 |
| Nautojen hyvinvointisuunnitelma | |||
| Nautojen poikima-, hoito- ja sairaskarsinat | |||
| Vasikoiden olosuhteiden parantaminen | |||
| Urospuolisten nautojen olosuhteiden parantaminen | |||
| Nautojen laidunnus | |||
| Nautojen ulkoilu | |||
| Sikojen hyvinvointisuunnitelma | |||
| Vapaa porsitus | |||
| Parannetut porsimisolosuhteet | |||
| Emakoiden/ensikoiden olosuhteiden parantaminen | |||
| Vieroitettujen porsaiden olosuhteiden parantaminen | |||
| Lihasikojen olosuhteiden parantaminen | |||
| Lampaiden ja vuohien hyvinvointisuunnitelma | |||
| Lampaiden ja vuohien olosuhteiden parantaminen | |||
| Lampaiden ja vuohien laidunnus | |||
| Siipikarjan hyvinvointisuunnitelma | |||
| Siipikarjan olosuhteiden parantaminen | |||
| Kastraatiokivun lievitys |
Maatalouden investointituen tavoitteena on parantaa maatilojen toiminnan tehokkuutta ja maatalouden kannattavuutta. Investointitukea voi saada esimerkiksi tuotantorakennuksiin tai tuotannon kestävyyttä parantavaan investointiin, kuten pellon vesitalouden parantamiseen. Tukea voidaan myöntää myös maatilojen energiakäytön tehostamista ja uusiutuvan energian tuotantoa edistäviin investointeihin sekä ympäristön tilaa, eläinten hyvinvointia ja työympäristöä parantaviin investointeihin.
Nuoren viljelijän aloitustuen tavoitteena on helpottaa sukupolvenvaihdoksia ja kannustaa uusia viljelijöitä ryhtymään alalle. Tilanpidon aloittaminen sitoo runsaasti pääomaa ja aloittava yrittäjä tarvitsee tukea toimintansa alkuvaiheessa. Nuoren viljelijän aloitustukea voidaan myöntää tuenhakijalle, joka on hakemushetkellä korkeintaan 40-vuotias ja aloittaa tilanpitoa ensimmäistä kertaa. Nuoren viljelijän aloitustuki koostuu avustuksesta, lainan korkotuesta, takauksesta sekä varainsiirtoverohelpotuksesta.
| Toimenpide | Tavoite 2023-2027 | 2023 | 2024 |
| Investoinnit maatilojen kilpailukyvyn kehittämiseen ja tilojen nykyaikaistamiseen | |||
| Maatilojen energiainvestoinnit | |||
| Ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistävät investoinnit maatiloilla | |||
| Eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta parantavat investoinnit | |||
| Yrityksen perustamistuki nuorille viljelijöille (aloitustuki) |
Maaseudun yritysrahoituksen tavoitteena on maaseutualueiden elinvoimaisuuden vahvistaminen, maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan uudistaminen ja elinkeinojen monipuolistaminen. Kehittämistoimilla uudistetaan maaseudun taloutta ja nopeutetaan digitaalisten ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöön ottamista kehittämällä uusia tuotteita, palveluita, menetelmiä ja teknologioita.
Maaseudun yritysrahoitusta voivat saada maa- ja metsätalouden alkutuotannon ulkopuolisilla toimialoilla toimivat mikro- ja pienyritykset sekä keskisuuret yritykset, jotka harjoittavat maataloustuotteiden jalostamista ja kaupan pitämistä. Rahoitusta voi saada muun muassa uusiutuvan energian ja biopolttoaineiden investointeihin, maatalous- ja luonnontuotteiden jalostukseen, mikro- ja pienyritysten sekä monialaisten maatilojen investointeihin ja yritystoiminnan käynnistämiseen maaseudulla. Myös yritystoiminnan sukupolven vaihdoksiin on saatavilla tukea.
| Toimenpide | Tavoite 2023-2027 | 2023 | 2024 |
| Maatalous- ja luonnontuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen investoinnit | |||
| Uusiutuvan energian ja polttoaineiden investoinnit | |||
| Mikro- ja pienyritysten sekä monialaisten maatilojen investoinnit | |||
| Yritystoiminnan käynnistäminen | |||
| Yritystoiminnan kehittäminen |
Maaseudun kehittämisen toimenpiteiden tavoitteena on lisätä maaseutualueiden elinvoimaisuutta ja kestävyyttä. Yleishyödyllisten investointien ja toimintaympäristön kehittämisen avulla parannetaan maaseudun palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, lisätään asuinympäristön ekologisuutta ja turvallisuutta, parannetaan maaseudun infrastruktuuria sekä kehitetään yhteisöllisyyttä, osallisuutta sekä liikkumisen ja harrastamisen mahdollisuuksia.
Laajakaistainvestointien tavoitteena on huippunopean laajakaistan saatavuuden parantaminen maaseutualueilla. Toimivat tietoliikenneyhteydet luovat edellytykset nykyaikaiselle, kilpailukykyiselle yritystoiminnalle ja maataloudelle sekä palveluiden sähköistämiselle. Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat myös edellytys etätyölle ja monipaikkaisuudelle. Toimenpiteestä rahoitetaan ns. kyläverkkoinvestointeja, joilla lisätään maaseutualueiden elinvoimaisuutta ja parannetaan yritysten ja maatilojen toimintamahdollisuuksia.
| Toimenpide | Tavoite | 2023 | 2024 |
| Yleishyödylliset investoinnit ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen | |||
| Yleishyödylliset investoinnit luonnonvarojen kestävään hoitoon | |||
| Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi | |||
| Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit | |||
| Maaseudun laajakaistainvestoinnit |
Leader-toiminta on yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä. Tavoitteena on maaseudun elinvoimaisuuden lisääminen. Leader-toiminnan avulla kehitetään paikallisia palveluja ja elinkeinoja, tuetaan mikroyrityksiä ja lisätään osallisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Suomessa on 53 Leader-ryhmää. Leader-ryhmät ovat laatineet omalle alueelleen paikallisen kehittämisstrategian, ja ne toteuttavat strategiaansa rahoittamalla sen mukaisia toimia yhteisöille ja yrittäjille. Rahoituksessa painotetaan uudistavuutta ja innovatiivisuutta esimerkiksi uusia toimintatapoja ja uudenlaisia palveluita.
Toimintaraha on tarkoitettu Leader-ryhmien omaan toimintaan. Valmistelutuki on tarkoitettu tulevien, seuraavaa rahoituskautta koskevien paikallisten kehittämisstrategioiden valmisteluun. Maatalouden kokeilutuella tuetaan uusien liikeideoiden testaamista ja kokeilua maataloudessa sekä uudenlaisen maatalousyritystoiminnan aloittamista.
| Toimenpide | Tavoite | 2023 | 2024 |
| Paikallista strategiaa toteuttavat toimet | |||
| Toimintaraha | |||
| Valmistelutuki |
Osaamisen kehittämisen tavoitteena on lisätä maaseutuyrittäjien ja -yhteisöjen ja viljelijöiden tietämystä ja osaamista ilmasto- ja ympäristökysymyksissä, digitalisaation hyödyntämisestä sekä kasvattaa uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön sekä energiansäästöön liittyvää osaamista. Tavoitteena on myös lisätä maatalouden ja tutkimuksen välisiä yhteyksiä.
Koulutus
Koulutushankkeet ovat ratkaisevan tärkeitä maaseutualueiden talouskasvun ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi sekä maa- ja metsätilojen kestävyyden, kilpailukyvyn, resurssitehokkuuden ja ympäristönsuojelun parantamiseksi. Lisäksi toimenpide auttaa lisäämään maatalouden ja tutkimuksen välisiä yhteyksiä. Toimenpiteessä toteutetaan hankkeita, joilla helpotetaan eri tavoin tieteellisen tiedon, innovaatioiden, digitalisaation ja muun osaamisen saattamista viljelijöiden, metsänomistajien, elintarvikealan toimijoiden ja muiden maaseudun yrittäjien ja yhteisöjen käyttöön sekä lisätään muutoskestävyyttä ja johtamisosaamista.
Tiedonvälitys
Tiedonvälitystoimien avulla lisätään maaseutuyrittäjien ja -yhteisöjen ja viljelijöiden tietämystä ja osaamista ilmasto- ja ympäristökysymyksissä, digitalisaation hyödyntämisestä sekä kasvatetaan uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön sekä energiansäästöön liittyvää osaamista. Tavoitteena on lisätä kestävään tuotantoon ja toimintaan, EU:n laatujärjestelmiin, vesienhoitoon, luonnon monimuotoisuuteen, geneettiseen monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvää tietoa ja sen hallintaa. Toimenpiteessä voidaan tehdä tiedonvälitystoimien lisäksi suunnitelmia ja selvityksiä tai päivittää niitä.
Neuvontapalvelut
Neuvonnan tavoitteena on kasvattaa viljelijän osaamista. Neuvontapalvelut ovat tärkeässä roolissa maatalouden ja maaseudun tieto- ja innovointijärjestelmän toteutumiseksi. Neuvonnan avulla voidaan kasvattaa viljelijän osaamista maatilan hoitamisessa niin ympäristökysymyksissä kuin eläinten hyvinvointi- ja terveysasioissa, vähentää maatilojen ilmastovaikutuksia, lisätä energiatehokkuutta sekä ehkäistä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Uuden tiedon välittäminen viljelijöille sovitettuna tilan olosuhteisiin edesauttaa tilan kehittämistä ja riskien hallintaa. Toimenpiteessä myönnetään korvaus tehdystä neuvontapalvelusta hyväksytyille neuvojille. Tilalla voi olla useampia neuvontakäyntejä.
| Toimenpide | Tavoite | 2023 | 2024 |
| Koulutus | |||
| Tiedonvälitys | |||
| Neuvontapalvelut |
EIP, yhteistyötoimet maatilojen kilpailukyvyn kehittämiseen ja tilojen nykyaikaistamiseen, yhteistyötoimet laatujärjestelmien ja tuottajaorganisaatioiden edistämiseksi, yhteistyötoimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, yhteistyötoimet luonnonvarojen kestävään hoitoon, yhteistyötoimenpiteet nuorten viljelijöiden ja yritystoiminnan edistämiseksi, yhteistyötoimet sosioekonomisen rakenteen kehittämiseksi, Älykäs kylä –yhteistyöhankkeet