Kosteikko suhisee elämää
22.05.2024 09:48Kosteikko on luonnon oma suodatin, joka vähentää vesistöjen rehevöitymistä ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Kosteikko toimii myös virkistysalueena ja tuo maisemaan vaihtelua. Luontaisia kosteikkoja on aikojen kuluessa kuivatettu rakentamisen tai maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Nämä alueet eivät kuitenkaan välttämättä ole soveltuneet hyvin viljelyyn.
Tukea ei tuotannollisiin investointeihin
Kosteikon päätavoite voi olla vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuuden edistäminen tai ilmastonmuutoksen hillintä. Kosteikkojen rakentamiseen voi hakea vuonna 2024 ei-tuotannollista korvausta. Haku on auki ja päättyy 30.6.2024.
Ei-tuotannollisten investointien tukea voi saada:
- kosteikkoihin. Näitä ovat pysyvästi veden osittain peittämät alueet, jotka toimivat kiintoaineksen ja ravinteiden pidättäjänä, eliöstön elinympäristönä tai viljelymaiseman monipuolistajana.
- kaksitasouomiin. Näitä ovat ojat tai virtavesistöt, joissa alivesiuomaa reunustaa toiselle tai molemmille puolille perustettu tulvatasanne.
- turvepeltojen muuttamiseen kosteikoksi tai suon kaltaiseksi alueeksi. Turvepeltoja ovat pellot, joiden muokkauskerroksen orgaanisen aineksen pitoisuus on vähintään 40 prosenttia.
Voit saada ei-tuotannollista tukea enintään 12 000 euroa hehtaarilta, kun kosteikko on yli 0,5 hehtaaria. Jos kosteikon pinta-ala on 0,3–0,5 hehtaaria, voit saada tukea korkeintaan 4 100 euroa koko kosteikkoa kohden. Uoman luonnontilan parantamisesta ja kaksitasouomista maksetaan korkeintaan 21 euroa metriltä.
Kosteikon perustamisen hyödyt maatilalle
Kosteikon tehtävänä on hidastaa veden virtausta, jolloin rehevöittävät ravinteet ja kuormittava maa-aines laskeutuvat kosteikolle. Vesikasvit sekä niiden ja risujen pinnalla elävät bakteerit ja muut mikroskooppiset eliöt nappaavat kiinni ravinteita, joka vähentää merkittävästi ravinteiden kulkeutumista muihin vesistöihin.
Kosteikko toimii myös vesivarastona kuivina aikoina. Kosteikoilla on vettä silloinkin, kun pelto- ja metsäojat kuivuvat. Kosteikolta saa kasteluvettä pellolle ja puutarhaan. Vastaavasti kevättulvien ja rankkasateiden aikaan kosteikot voivat varastoida paljon vettä. Ne toimivat tulvavesien välivarastona ja viivyttävät vettä valuma-alueilla.
Kosteikoilla viihtyy aivan omanlaisensa lajisto muuhun maatalousympäristöön verrattuna. Matala kosteikko kuhisee elämää, ja kosteikot tarjoavat elinympäristöjä monipuolisesti esimerkiksi linnustolle, sammakkoeläimille, sudenkorennoille ja lukuisille vesirangattomille. Myös hirvieläimet ja lepakot hyötyvät kosteikoista.
Turvepeltojen vettämiseen liittyvät ilmastokosteikot hillitsevät ilmastonmuutosta. Ne toimivat hiilinieluina, joiden avulla saat samalla heikosti tuottavan tai tuottamattoman alan hyötykäyttöön.
Jos sinulla on jo kosteikko tai lintujärvi pellon läheisyydessä, voit lisätä luonnon monimuotoisuutta perustamalla kosteikkoa ympäröiville lohkoille luonnonhoitonurmia tai syyskylvöisiä vilja- tai öljykasvustoja. Monet vesilinnut ja kahlaajat pesivät kosteikon tai lintujärven ympäröivillä pelloilla. Tällaisia ovat esimerkiksi jouhi- ja lapasorsa sekä töyhtöhyyppä ja kuovi. Niiden pesät ovat vaarassa tuhoutua kevään toukotöissä ja ensimmäisen nurmisadon korjuun yhteydessä. Voit vähentää työkoneilla ajoa keväisin myös vesistöjen reuna-alueen peltojen kasvien valinnalla.
Lue tarkemmin kosteikoista ja niiden hyödyistä: Kosteikot (ruokavirasto.fi)
Näin haet EU:n maaseuturahoitusta
Korvaus haetaan sähköisesti Hyrrä-palvelussa. Kosteikon rakentaminen kannattaa suunnitella huolella. Ei-tuotannollisen investoinnin ja kosteikonhoitosopimusten hoitosuunnitelmia voi nyt teettää Neuvo-korvauksella. Kosteikon valmistumisen jälkeen sille haetaan 5-vuotista kosteikon hoitosopimusta Ruokaviraston Vipu-asiointipalvelussa.
Lue lisää kosteikon perustamisesta: Näin perustat kosteikon (ruokavirasto.fi)
Lue tarkemmat tukiehdot: : Kosteikkojen hoitosopimus (ruokavirasto.fi)
Jos kosteikon rakentaminen kiinnostaa ja itseltä löytyy sille sopivia paikkoja, kannattaa jo suunnitteluvaiheessa olla yhteydessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen asiantuntijaan.
Kysy lisää kosteikkojen perustamisesta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
Heli Ronkainen
puh. 0295 038 125
heli.ronkainen@ely-keskus.fi
