Euroopan Unionin osarahoittama
Isosorsimo on heinäkasvi, jonka tunnistaa muun muassa heleänvihreästä väristä ja alta kiiltävistä lehdistä. Se tuotiin Suomeen alun perin rehukasviksi.

Yläneenjoella pilotoitiin isosorsimon torjuntatapoja

19.08.2024 10:42Varsinais-Suomi

Haitallinen vieraslaji isosorsimo alkoi vallata alaa Yläneenjoessa. Alueen asukkaat päättivät puuttua tilanteeseen ja niin alkoi Hola Lake II Yläneenjoki -hanke, jonka aikana pilotoitiin erilaisia isosorsimon torjuntatapoja. Hankkeessa kerättyä tietoa voi käyttää myös muilla isosorsimon valtaamilla alueilla.

Oripäästä alkunsa saava ja Pyhäjärveen laskeva Yläneenjoki on monille sen varren asukkaille rakas vesistö. 36 kilometriä pitkän joen virkistyskäyttö on kuitenkin vaikeutunut viime vuosien aikana, sillä sen uomat ovat kaventuneet isosorsimo-nimisen kasvin takia ja pelko joen umpeen kasvamisesta lisääntynyt.

Joen tilaa seuranneiden huoli olikin ensimmäinen sysäys Hola Lake II Yläneenjoki -hankkeelle: sen toteutti Pyhäjärvi-instituutti paikallisten asukkaiden kanssa vuosien 2022–2023 aikana. Hanke oli myös osa laajempaa kansainvälistä Leader-hanketta. EU:n maaseuturahoituksen hankkeelle myönsi Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit.

Kartoitusta ja isosorsimon torjuntaa

Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Henna Ryömä kertoo, että isosorsimo on voimakkaan vihreä heinäkasvi. Se on vieraslaji, joka rantapenkkaan juurruttuaan alkaa muodostaa veden pinnalle mattomaista kasvustoa. Siitä irtoaa myös uusille kasvupaikoille leviäviä isoja lauttoja. Isosorsimo muuttaa haitallisesti kalojen ja rapujen elinympäristöä sekä hankaloittaa vesistön virkistyskäyttöä.

Projekti käynnistyi isosorsimokasvustojen kartoituksella, josta huolehtivat asukkaat. Lisäksi hankkeen aikana pilotoitiin eri tapoja torjua isosorsimoa: niihin kuuluivat niitto, ruoppaus ja peittäminen. Jokaisessa menetelmässä on hyvät ja huonot puolensa: niitto on kustannustehokasta, mutta vaatii paljon toistoja ja se olisi hyvä toteuttaa ennen kuin kasvi muodostaa siemeniä. Ruoppaus taas on kallis mutta tehokas torjuntakeino. Ryömän mukaan isosorsimon peittäminen vie aikaa, mutta se on kustannustehokas menetelmä, joka voidaan toteuttaa sekä maalla että vedessä.

– Meillä on tällä hetkellä Yläneen keskustan rannassa peittäminen yhä käynnissä, kun jätimme pressut paikoilleen viime syksynä. Pressut poistetaan tänä vuonna kasvukauden päätyttyä ja oikeastaan vasta ensi vuonna nähdään kunnolla, onko peittäminen onnistunut.

Asiantuntija Henna Ryömän mukaan viheliäinen isosorsimo leviää tehokkaasti.

Vieraslajit tukahduttavat monimuotoisuutta

Hankkeen aikana kerätystä tiedosta syntyi Isosorsimon niitto- ja hoito-ohjeistus Yläneenjoella -opas, johon on koottu paljon infoa kyseisen vieraslajin tunnistamisesta ja torjumisesta. Isosorsimo ei aiheuta harmaita hiuksia vain Yläneenjoella vaan myös muualla Suomessa ja Ruotsissa.

– Oppaasta on varmasti hyötyä myös muilla alueilla ja meidän keräämää tietoa voi hyödyntää, Ryömä sanoo.

Vieraslajit vievät tilaa luontaisilta kasveilta, jolloin luonnon monimuotoisuus kärsii ja tukahtuu. Henna Ryömän mukaan isosorsimo voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa Yläneenjoen umpeenkasvua.

– Isosorsimoa ei välttämättä saada koskaan kokonaan pois Yläneenjoesta, mutta sen leviämistä olisi hyvä pyrkiä hallitsemaan. Tärkeintä olisi tunnistaa se mahdollisimman nopeasti ja aloittaa torjunta.

maaseutu.fi/uusimaa-logo

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten tämä vaikuttaa juuri sinuun – olitpa sitten viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, maaseudun asukas tai kehittäjä.