Karttapalvelu kokoaa vesien kunnostajat

Jäälinjärvi on Oulun lähellä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva matala järvi. Luonnostaankin rauta- ja humuspitoista järveä rehevöittävät entisestään metsäojat sekä jätevedet.

Nykyisin Jäälinjärvi on kuitenkin yksi innostava esimerkki vesistöstä, jonka kuntoa on onnistuttu parantamaan vapaaehtoisvoimin. Paikallinen vesistönhoitoyhdistys on muun muassa rakentanut järven valuma-alueelle kosteikkoja. Ranta-alueen eläkeläiset puolestaan asensivat suodatinkankaan estämään lietteen valumista metsäojista.

Juuri tällaisia esimerkkejä haluaa kannustaa ja jakaa myös vesistönkunnostajien Vyyhti-verkosto, jonka vetovastuulla kunnostushankkeet on saatu koottua valtakunnalliseen karttapalveluun.

Vielä kymmenen vuotta sitten tällainen tietopankki oli vain haave. Tuolloin ympäristöasiantuntija Riina Rahkila Pro Agria Oulusta tuli todenneeksi ääneen, ettei työssä ole tolkkua, ellei saada yhteistä karttaa, jossa kaikki vesistöjen kunnostustoimet tehdään näkyväksi.

Tuolloin tieto oli vielä hajallaan erilaisissa palveluissa. Jos esimerkiksi vesialueen omistaja halusi rakentaa kosteikon, mistään ei löytynyt kootusti tietoa vesistöjen ekologisesta tilasta, pohjavesi- ja suojelualueista tai aiemmin tehdyistä kunnostustoimista.
”Syntyi ajatus, että tarvittaisiin karttapalvelu, johon nämä asiat voitaisiin kirjata. Ja että sen avulla toimijat voisivat löytää toisensa ja tehdä yhteistyötä.”

Tuumasta ryhdyttiin toimeen. Idea kirjattiin hankesuunnitelmaan silloin vielä yleisellä tasolla, ja Rahkilan koordinoima Vyyhti-verkosto haki kehitystyöhön EU:n maaseuturahoitusta. Kun jatkohanke Vyyhti II sitten tuli omalta osaltaan päätökseen, karttapalvelu oli valmis. Vesistönkunnostajan karttapalvelu oli syntynyt.

”Joskus asiat vain loksahtavat. Oli idea, jonka potentiaalin rahoittaja näki, ja löytyi hyvät tyypit ja ratkaisut. Se ei ollutkaan mission impossible, mahdoton tehtävä”, Rahkila sanoo.

Joskus asiat vain loksahtavat.

Esimerkin ja vertaisoppimisen voima

Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, karttapalveluun on kirjattu jo yli tuhat toimenpidettä: virtavesien kunnostusta, vähempiarvoisen kalaston poistoa, vesikasvien niittoa ja kosteikkoja.

Karttapalvelu on vain yksi Vyyhti-verkoston työn monista tuloksista ja verkoston työkalu.

Rahkilalle on tärkeää, että verkostotoiminta ja karttapalvelu tekevät näkyväksi paikallista työtä ja niitä kaikkein pienimpiäkin tekoja.

”Esimerkiksi jonkin puron kunnostus ei ole välttämättä euromääräisesti kovin suuri hanke, mutta se voi olla paikallisesti hyvin merkittävä. Kunnostus voi lisätä vesistön virkistyskäyttöä, kalastustoimintaa ja parantaa maaseudun elinvoimaisuutta”, hän sanoo.

Tällaiset esimerkit ovat omiaan innostamaan myös muita ryhtymään toimeen, kun toiminta on nähtävillä karttapalvelussa ja siitä tiedotetaan eri tavoin.

”Joku toinenkin hoksaa, että hei, ehkä mekin voisimme lähteä poistamaan kasvillisuutta tai tekemään yhteistyötä.”

Kunnostus voi olla paikallisesti hyvin merkittävä. Se voi lisätä vesistön virkistyskäyttöä, kalastustoimintaa ja parantaa maaseudun elinvoimaisuutta.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Yhdessä ympäristön puolesta

Ilman yhteistyötä ei olisi syntynyt myöskään karttapalvelua. Rahkilan edustama Pro Agria Oulu hallinnoi hanketta, mutta Suomen ympäristökeskuksesta löytyivät asiantuntijat, jotka ottivat palvelun teknisen toteutuksen tehtäväkseen.

Rahkilalla ei ollut aiempaa kokemusta digitaalisen palvelun kehittämisestä. Hän kannustaakin kaikkia ylittämään rohkeasti raja-aitoja, astumaan oman boksinsa ulkopuolelle.

”Jos tunnistaa jollakin kohderyhmällä tarpeen, siihen kannattaa tarttua avoimin mielin ja luottaa, että yhteistyön kautta löytyy hyviä tekijöitä.”

Ympäristökeskuksen lisäksi hankkeissa on tehty yhteistyötä muun muassa Luonnonvarakeskuksen, Ely-keskusten ja MTK:n kanssa.

”Todella harvaa hanketta voi yksin toteuttaa. Ympäristöteemat ovat niin laajoja ja monitahoisia, että yhteistyö on välttämätöntä. Esimerkiksi valuma-alueista kun puhutaan, mukana on oltava sekä maatalouden että metsäpuolen edustajia.”

Vyyhti II -hankkeessa verkkopalvelusta tehtiin valtakunnallinen, ja nykyisin Suomen ympäristökeskus ylläpitää sitä.

Vyyhti-verkostolla on jälleen uudet verkot vesillä. Toimintaa on tarkoitus kehittää edelleen niin, että se huomioi entistä paremmin ilmastonmuutoksen vaikutukset muun muassa valuma-alueilla.