Tuki auttoi kehittämään omannäköistä kylää
Vuolijoen kylän asukkaat kehittivät hanketuen avulla toimintaa etenkin nuorille ja lapsille, kylän tulevaisuuden tekijöille. Samalla heräsi koko kyläyhteisö.
Vuolijoki on Kajaanissa sijaitseva parintuhannen asukkaan entinen kuntakeskus. Maaseutupaikkakunnalla monen elinkeino on sidottu tiukasti Kainuun multaan.
”Kun on oltava töiden takia vähintäänkin puhelinsoiton päässä, ei pääse Barcelonaan tai Pariisiin. Silloin on pakko keksiä kaikkea kivaa omalle kylälle”, sanoo kyläaktiivi Sirpa Lavikainen.
Ja vuolijokelaisiltahan tämä käy. Vuoden älykkäimmäksi kyläksikin vuonna 2020 maaseutuverkoston kilpailussa valitulta Vuolijoelta löytyy niin nuorten moottoripaja, aistietätyöpiste kuin monenlaisia tapahtumia.
”Kun kuka tahansa muuttaa tänne, kysymme mitä haluat, tarvitset ja osaat. Yritämme ottaa kaikki mukaan kyläyhteisöön”, Lavikainen sanoo.
Periaate on, että kaikki ideat ovat hyviä ja arvokkaita.
Perusidea on, että kylätoiminta on vapaamuotoista ja hajautettua. Suunsa avattuaan ei heti joudu vetovastuuseen, vaan osallistua voi omien toiveidensa mukaan. Toinen periaate on, että kaikki ideat ovat hyviä ja arvokkaita.
Kun joku saa kyläbaarissa idean, että tehdäänpä Travellers’ Guide -video Vuolijoesta, syntyy saman tien viisi osaa. Yö ulkomuseossa? Kokeillaan! Hiihtokilpailut vielä saman päivän aikana? Onnistuu!
Parhaat ideat lähtevät tarpeesta
Vuoden älykkäin kylä -kilpailuun valmistauduttiin kaksivuotisella hankkeella, jonka ideana oli kehittää kylän yhteisöllisyyttä ja elinvoimaisuutta, parantaa veto- ja pitovoimaa. Hankkeen avulla oli mahdollista kokeilla kyläläisten ehdottamia ideoita, joista moni jäi pysyviksi.
Esimerkiksi käy entiseen pankkiin tehty, sähkölukolla toimiva kylän yhteinen olohuone, jonne alueen eläkeläiset kokoontuvat maanantaisin. Tai aistietätyöpiste, jossa on kylän lampaiden ja alpakoiden villaa, paikallisen taiteilijan maalaama maalaismaisema ja erilaisia tuoksuja, joista valita.
”Käyn siellä edelleenkin välillä etätöissä, vaikka asun 45 minuutin ajomatkan päässä Kajaanissa”, kertoo hankkeessa projektipäällikkönä työskennellyt yhteisökartturi Maria Helo.
Hankkeen aikana järjestettiin 57 tapahtumaa, joissa kävi yhteensä 3 600 ihmistä. Talkootunteja kertyi yli 4 000.
Osana hanketta kyläkoululle hankittiin Lego Technic -robotteja ja oppilaat kävivät virtuaalisella vierailulla italialaisessa kylässä. Entinen jätevedenpuhdistamo muutettiin moottoripajaksi, jossa nuoret voivat rassata mopoja ja ralliautoja sekä ajaa ajosimulaattoreilla. Tytöille on varattu omat vuorot, jotta hekin voivat tulla matalalla kynnyksellä mukaan.
Helo ja Lavikainen vinkkaavat, että Älykäs kylä -otsikon alle mahtuu monenlaista toimintaa, ei vain teknologiaa. Tärkeintä on, että tehdään raikkaalla otteella jotain uutta eikä vain toisteta vanhaa.
”Fiksua tekemistä voi olla monenlaista, kunhan se lähtee omista tarpeista. Siitä, miten itse haluat kylää kehittää”, Helo sanoo.
Aktivisuus tarttuu
Hankkeen alussa kyläläiset päättivät satsata erityisesti lapsiperheisiin, koska lapsista ja nuorista löytyvät tulevaisuuden Vuolijoen tekijät, jotka pitää saada juurtumaan.
”Se olikin parasta, että lapset olivat mukana milloin missäkin. Merkki siitä, että jossain olemme onnistuneet”, Lavikainen sanoo.
Alueen muutkin kylät ovat aktivoituneet omilla hankkeillaan: on frisbeegolfrataa, lintutornia ja yhteisöpuutarhaa. Maaseuturahoitus antaa mahdollisuuden kokeilla ideoita matalalla kynnyksellä, jolloin kylänraiteilla riittää elämää. Aktiivisuus tarttuu ja kertautuu.
”Muistan vielä ajan, kun tuntui, että ainako näissä kyläyhdistyshommissa pitää olla yksin. Nyt täällä on välillä 15 ukkoa jäädyttämässä jääradan railoja.”
Kyllä ihmiset lähtevät mukaan, kun kyse on omannäköisestä toiminnasta.
Lavikaisen mukaan kylän aktiivinen kehittäminen kysyy riskinottokykyä – pelkällä arvanmyynnillä se ei onnistu. Moottoripajan kohdalla Lavikaista itseäänkin tosin vähän hirvitti, kun kyse oli kymmenien tuhansien eurojen kiinteistöstä ja mukana oli myös yksityistä rahoitusta.
Mutta koska kyse on oman kylän lapsista, talkooväkeä ja sitoutumista on riittänyt. Moottoripajatoiminta on jatkunut jo neljä vuotta.
”Kyllä ihmiset lähtevät mukaan, kun kyse on omasta ja omannäköisestä toiminnasta. Ei niin, että joku muu tulee ja tekee. Lapsetkin oppivat, että asioihin voi puuttua ja kaikkea voi tehdä itse. Maaseudulla on myös erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämään.”
Älykkäät kylät -yhteistyöhankkeet
- Tukea voi saada julkis- tai yksityisoikeudellinen yhteisö, esimerkiksi yhdistys, järjestö tai kunta tai muu yhteisömuotoinen toimija.
- Hankkeessa tulee olla aina vähintään kaksi toimijaa, jotka toteuttavat hanketta yhdessä. Hankehakemuksessa kuvataan, miten toimijat tekevät keskenään yhteistyötä.
- Tuella voi esimerkiksi parantaa palvelujen saatavuutta ja etsiä ihan uusia ratkaisuja palvelujen mahdollistamiseksi, edistää paikallisia energiayhteisöjä ja kiertotaloutta, etsiä uusia mahdollisuuksia etätyöhön ja etäopiskeluun sekä lisätä digitalisaation hyödyntämistä arjessa. Hankkeessa voidaan ratkaista joku täsmähaaste tai siinä voidaan ratkaista useita haasteita, haaste kerrallaan. Hankkeissa voidaan toteuttaa kokeiluja ja jakaa niistä tietoa muille kylille, kunnille ja alueille.
- Tukea voi hakea ELY-keskuksesta tai Leader-ryhmästä.
- Lisätietoja: Älykkäät kylät
- Mitä tarkoittaa älykäs kylä?
