Paikallisen kestävyyden jäljillä – Vesj’kansan asuttavuus

Älykkäät kylät -yhteistyöhanke on kehittämishanke, jossa vähintään kaksi toimijaa etsii yhdessä ratkaisua haasteeseen. Toimijat voivat olla esimerkiksi kyliä tai kuntia tai vaikkapa kylä ja kehittäjäorganisaatio yhdessä.

– Vesj’kansan asuttavuus -hanketta toteuttaa Savonlinnan kylät ry yhteistyössä Savonlinnan kaupungin kanssa. Rahoittajana ja yhteistyökumppanina on SavonLuotsi Leader ry. Yhteistyössä mukana ovat Järvi-Suomen kylät, Åbo Akademin Saaristoinstituutti sekä vastaavia hankkeita toteuttavat tahot, kertoo hankekoordinaattori Jouni Koskela.

Älykäs kylä -hankkeella edistetään uudistumista, uusia ratkaisuja, rohkeita kokeiluja, uusia kumppanuuksia ja verkostoitumista niin aluetasolla kuin valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin. Näissä hankkeissa yhdistyvät digitaaliset innovaatiot, paikalliset vahvuudet ja aktiivinen yhteisöllisyys. Savonlinnassa näitä toteutetaan erityisesti tekemällä valittujen saaristoalueella olevien kylien kanssa asuttavuusanalyysi. Sen tavoitteena on tuottaa kansalaistutkimuksen avulla tietoa, jota ei ole ollut aiemmin saatavilla.

Asuttavuuden käsite koostuu asuttavuusanalyysissä seitsemästä osa-alueesta: paikan identiteetti, ekosysteemit, makea vesi, energia, paikallistalous, julkiset palvelut ja hyvinvoivat ihmiset. Nämä osa-alueet on jaettu edelleen 45 indikaattoriin.

Palvelut puhuttavat yhteisöjä

Savonlinnan saaristokylien alueella on pohdittu jo jonkin aikaa tarvetta kehittää kyliä. Pohdinnan aiheena ja huolena on ollut muun muassa se, että säilyykö alueella palvelut.

Asuttavuusanalyysi on metodi, jota on aiemmin hyödynnetty ainoastaan merien saaristoalueilla. Tässä hankkeessa sitä sovelletaan ensimmäistä kertaa sisämaan saaristossa.

– Asuttavuusanalyysiin on valittu mukaan kolme pilottialuetta, joiden kansalaisraati haastatellaan 45 indikaattorikysymyksen avulla. Tavoitteena on kerätä tietoa kansalaisilta, ei tehdä tieteellistä tutkimusta. Kukin ryhmä kokoontuu noin kerran 1,5kk aikana, ja näissä tapaamisissa käydään erilaisia asuttavuusanalyysin indikaattoreita läpi, kertoo Koskela.

Hankkeen yhtenä teemana, ja asuttavuusanalyysin kautta esiin nousevana asiana on ollut yhteisöllisyys. Mukana olevat kylät ovat Oravi ja Ahvensalmi, Moinsalmentien varren kylät sekä Laukansaari-Kokonsaari-Kesamonsaari-Muhasaari -alue.

Saaristossa etäisyydet ovat suuria ja henkinen etäisyys voi olla vielä suurempi. Kylien palvelutilanne nykytilanteessa vaihtelee. Oravi ja Ahvensalmi ovat hyvin saavutettavissa. Alueella on joitain matkailuun liittyviä palveluita, jotka työllistävät. Koulut ja päiväkodit puuttuvat kaikilta pilotissa mukana olevilta alueilta. Oravissa on kauppa, joka on auki ympärivuotisesti.

Saaristoalueiden etäisyydet, sekä fyysiset että henkiset, ovat olleet haasteena yhteisöille. Eri kylien välistä yhteistyötä on tehty tähän asti vaihtelevasti.

Kohti kestävää tulevaisuutta

Vesj’kansan asuttavuus -hanke on enemmän kuin tutkimus; se on aktiivinen osa saaristokylien kestävän tulevaisuuden rakentamista. Hankkeen avulla kerätyt tiedot tarjoavat realistisen kuvan saaristossa asumisesta, joka perustuu tosiasioihin eikä mielikuviin. Tämä lähestymistapa houkuttelee myös muita alueita ottamaan oppia hankkeen tuloksista.

Saaristokylien ympäristö on osa hanketta ja indikaattoreita. Vieraslajit, kalakantojen muutokset ja ympäristön tila saavat erityishuomiota. Paikallisten asiantuntemus on avainasemassa näiden haasteiden havainnoinnissa ja ratkaisemisessa, sillä he tuntevat alueen erityispiirteet paremmin kuin muut.

Rakenteelliset kysymykset, kuten liikkumisen ja infrastruktuurin haasteet, ovat myös merkittävä osa hanketta.

Vesj’kansan asuttavuus -hankkeen päätavoitteena on luoda näiden saatujen tulosten perusteella suositukset siitä, miten hankkeessa mukana olevia alueita tulisi tulevaisuudessa kehittää. Nämä tulokset luovutetaan kuntien, maakunnan, järjestöjen sekä asukkaiden käyttöön hankkeen päättyessä.