Melontaseikkailu Etelä-Karjalassa odottaa!

Pituutta Väliväylän melontareitillä kaikkine pistoineen on lähes 200 kilometriä. Suorinta reittiä kulkemallakin matkaa kertyy 150 kilometriä. Reitti onkin yksi Etelä-Suomen pisimpiä melontareittejä.

Vuoden 2024 lopussa päättyi kesällä 2022 alkanut Luumäen kunnan Väliväylän melontareitin rakentaminen -hanke, jossa kunnostettiin ja rakennettiin lukuisia rantautumispaikkoja Väliväylän melontareitin varrelle Luumäen, Taipalsaaren ja Lemin kuntien sekä Lappeenrannan kaupungin alueilla. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Luumäen ympäristönsuojelusihteeri Juha Tervonen. Hän kertoo, että idea hankkeeseen lähti tarpeesta.
– Väliväylän melontareitti on yksi hienoimmista Suomessa, mutta palveluvarustus Etelä-Karjalaan sijoittuvalla osuudella oli suorastaan heikko. Taukopaikkoja ja opasteita melojille siis kaivattiin.

Väliväylän melontareitti on yksi hienoimmista Suomessa.

Näitä myös saatiin! Rantautumispaikoille rakennettiin lukuisia laavuja, grillipaikkoja, puuvajoja, WC-pisteitä ja melontalaitureita. Rantautumispaikoille ohjaavia opasteita ja infotauluja, jotka valottavat mm. alueen historiaa, toteutettiin niin ikään tässä hankkeessa. Kannasten ylittämistä helpottamaan hankittiin lisäksi melontakärryjä.

Etelä-Karjalaan rakennetut ja kunnostetut taukopaikat mahdollistavat paitsi koko reitin, myös lyhyiden päivämatkojen ja etappien melomisen. Lähtö- ja päätepisteitä on lukuisia. Lisäksi melontasuunnan voi Etelä-Karjalaan sijoittuvalla osuudella valita lähes vapaasti. Ainoastaan Kannuskoskelta eteenpäin, kohti Kouvolaa, reitti on melottavissa vain yhteen suuntaan, sillä tässä kohden se kulkee järvi- ja jokisuuksilla, joissa on koskia. Ja sitä kautta vielä enemmän seikkailua! Rantautumispaikkoja Väliväylällä on Etelä-Karjalassa 5-10 kilometrin välein, joten lepohetkistä Saimaan upeiden maisemien syleilyssä pääsee nauttimaan koko rahan edestä.

Historiaa ja luontoa samassa paketissa

Uittoon liittyviä rakenteita on säilynyt reitin varrella paikoin. Näistä merkittävimpänä voitaneen pitää Rutolassa sijaitsevan ylivientilaitoksen raunioita (saimaageopark.fi). Hankkeessa toteutetut korjaustoimenpiteet mahdollistavat sen, että tähän historialliseen kohteeseen on nyt mahdollista tutustua turvallisesti. Rutolasta löytyy myös Väliväylän taukopaikka (outdooractive.fi). Taukopaikoista voivat nauttia muutkin, kun meloen liikkuvat. Melontareitin varrelta löytyy myös paljon kiinnostavia luontokohteita. Ja maisemia, joissa mieli lepää!

Luumäen kunnan yhteistyökumppaneina tässä hankkeessa olivat Lappeenrannan kaupunki, Taipalsaaren ja Lemin kunnat sekä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Edellä sanottujen kuntien lisäksi hanketta rahoitti maaseuturahaston tuella Kaakkois-Suomen ELY-keskus, jonka osuus rahoituksesta oli 70 prosenttia. Hankkeen kustannusarvio oli lähes 500 000 euroa.
– Hanke saatiin toteutettua kuitenkin hieman suunniteltua edullisemmin ja lopulliset kustannukset jäivät noin 450 000 euroon, kertoo Tervonen.

Yhteistyö on tarpeen myös tulevaisuudessa, sillä todennäköisesti kovaan käyttöön tulevat taukopaikat vaativat jatkuvaa huoltoa.
– Koska kohteita on paljon, huoltovastuutkin jakautuvat eri tahoille, kertoo Marja Kurkaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöltä.
Kuntien ja virkistysaluesäätiön lisäksi kohteiden huollosta on sovittu muun muassa, kyläyhdistysten, metsästysseurojen ja muutamien yksityisten tahojenkin kanssa. Tärkeintä on kuitenkin, että itse kukin muistaa oman vastuunsa – siivoa omat jälkesi ja ota roskat matkaan mukaan. Polttopuun vastuullinen käyttö on myös syytä pitää mielessä, jotta puita riittää seuraavillekin kulkijoille.

Tervoselle on hankkeen myötä tullut tutuksi kaikki Etelä-Karjalaan sijoittuvat Väliväylän rantautumispaikat. Omaksi suosikikseen hän nimeää Luumäen Siliävuoren, jonka läheltä löytyy luonnonsuojelualue luontopolkuinen ja hieno kalliorinne. Hieno kohde on myös Orjainsalmi. Kysyttäessä Tervoselta, mitä osuutta hän suosittelee hieman kokemattomalle lyhyen matkan melojalle, Tervonen nimeää Hotelli Salpa – Surmasaari osuuden.
– Rutolan Salpalinjan hovi on myös hyvä lähtöpaikka. Ja Kannuskoskelta ylävirtaan on hyvä reittivalinta, varsinkin jos haluaa varmistaa, etteivät aallot keinuta kanoottia liikaa.

Jos melonta on vielä kokematta, niin tänä kesänä tällaiseen kokeiluun olisi siis hyvä mahdollisuus. Seikkailua Etelä-Karjassa on siis kenties odotettavissa!