Uutisankka käyrästä kurkusta elää vielä suomalaisten mielessä

19.05.2025 16:19Häme, Pirkanmaa

Leader Linnaseutu ry:n ja Pirkan Helmen EU-tietopiste Häme & Pirkanmaa (linnaseutu.fi) keräsi alueen eri ikäisten asukkaiden ajatuksia ja muistoja Suomen 30-vuotisesta EU-jäsenyydestä. Kyselyn taustatahoina oli neljä alueellista Europe Direct EU-tietopistettä (linnaseutu.fi). Vastauksia kertyi yhteensä 256 eri puolilta Suomea. Vastaajien ikäjakauma vaihteli alle 30-vuotiaista yli 70-vuotiaisiin. Hieman yli puolet vastaajista oli 50–70-vuotiaita.

Markasta euroon ja käyrät kurkut

Monen vastaajan varhaisin EU-muisto liittyy markkojen vaihtumiseen euroon. Kun yhteisvaluutta tuli osaksi suomalaisten arkea, tuotteiden hinnat merkittiin hintalappuihin sekä markkoina että euroina. Muutos aiheutti aluksi hämmennystä ja moni joutui pohtimaan, paljonko markat olivat euroina.

“Muistan, kun laskin CD-levyn hintaa, että paljonko 120 markkaa CD:stä olisi euroina.”

Arjen konkreettisten asioiden lisäksi varhaiset EU-muistot kytkeytyvät myös poliittisiin tapahtumiin ja päätöksentekoon. Vuoden 1994 neuvoa-antava kansanäänestys sekä sitä edeltäneet vilkkaat jäsenneuvottelut ja niiden uutisointi on jäänyt monen kansalaisen mieleen.

Kurkkujen käyryyteen viittaava EU-legenda “kurkkudirektiivi” elää myös edelleen vahvana kyselyn vastaajien mielessä.

“Ihmettelin alussa direktiivien järkevyyttä. Kurkkujen piti olla suoria.”

Todellisuudessa kyseessä ei ollut EU:n kautta tullut direktiivi, vaan lähinnä tuottajien toive kurkkujen laatuluokituksesta. Kyseinen asetus kumottiin kokonaan jo vuonna 2008.

EU-jäsenyyden puolesta ja vastaan

Kyselyn vastaajista 63,7 % äänesti neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä vuonna 1994. EU-jäsenyys on tarjonnut monipuolisesti töitä niin ulkomailla kuin Euroopan komissiossakin. Se on mahdollistanut vapaan liikkumisen sekä pääoman liikuttamisen EU:n alueella.

“Euroopasta tuli yhtenäisempi ja koen sen erittäin hyvänä asiana. On hienoa, että voi matkustaa ulkomaille, mutta sama valuutta pysyy – se on arvokasta.”

Suomen EU-jäsenyys herättää myös negatiivisia tunteita. Vastaajien mukaan erilaiset määräykset, EU:n päätökset maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyen sekä epävarmuus tulevaisuudesta ovat luoneet epäluottamusta ja vaikuttaneet kielteisesti Suomen talouteen.

“Jotkut direktiivit vaikeuttavat ja kallistavat asioita esim. rakentamista.”

Usea vastaaja suhtautuu jäsenyyteen toisaalta neutraalisti ja he kokivat, että jäsenyydellä ei ole ollut vaikutuksia heidän henkilökohtaiseen elämäänsä.

EU-jäsenyys lisännyt kokemusta turvallisuudesta

Monelle EU-jäsenyys on lisännyt yleistä turvallisuuden tunnetta ja noin 72 % vastaajista kokeekin, että jäsenyys on vaikuttanut myönteisesti Suomen turvallisuuteen.

“Se on selkäranka ja tukirakenne. Yksin olemme pieniä – yhdessä isoja.”

Kyselyn vastauksissa korostui, että EU-jäsenyyden koetaan lisänneen Suomen huoltovarmuutta. Jäsenyyden myötä Suomi on osa isompaa yhteisöä, joka jakaa samankaltaisia arvoja sekä intressejä ja saa tukea mahdollisessa kriisitilanteessa. Kyselyn perusteella Suomen EU-jäsenyyden koetaan kokonaisuudessaan olevan hyvä ja tarpeellinen asia, vaikka byrokratia ja talousvaikutukset herättävät vastaajien keskuudessa myös ristiriitaisia sekä negatiivisia ajatuksia.

Europe Direct Häme & Pirkanmaa on Leader Pirkan Helmen ja Linnaseutu ry:n ylläpitämä EU-tietopiste. Europe Direct -verkostoa hallinnoi Euroopan komissio (european-union.europa.eu).

 

Lisätietoja:

Karita Soittila
Viestintäsuunnittelija
040 354 3424
karita.soittila@linnaseutu.fi
www.linnaseutu.fi