Euroopan Unionin osarahoittama
Ryhmä huomioliiveihin pukeutuneita lapsia ja aikuinen. Taustalla näkyy varasto täynnä roskaa ja teksti Lajittelukenttä.
Yläkoululaiset tutustuivat Keltakankaan jäteasemaan Kouvolassa.

Varautumisrastit ja moppirata innostivat lapsia ja nuoria opettelemaan selviytymistaitoja

22.05.2025 13:57Kaakkois-Suomi

”Martat jalkautuvat itärajalle” -klikkiotsikko nosti Kaakkois-Suomen Marttojen uuden hankkeen otsikoihin alkuvuonna. Idea tuohon varautumishankkeeseen syntyi osittain edeltäneessä OKEI-hankkeessa, jossa opetettiin lapsille ja nuorille kestävän arjen tietoutta muun muassa varautumisrastien avulla.

OKEI tulee sanoista oppeja kestävään elämään ja niille oli selvästi tilausta, sillä tavoitteet ylittyivät kaikilla osa-alueilla. Leader Sepran rahoittaman hankkeen päätavoitteena oli lisätä lasten ja nuorten osaamista kestävästä arjesta työpajojen ja yritysvierailujen kautta. Kohderyhmänä olivat Etelä-Kymenlaakson maaseutualueiden peruskouluikäiset lapset ja nuoret sekä toisen asteen opiskelijat. Heidän tavoittamisensa vapaa-ajalla on haastavaa mutta toimiva keino löytyi oivalluksesta.

– Keksittiin, että viedään toiminta kouluihin, koska siellä lapset ovat jo valmiina. Yhden kerran kun pääsi, niin mielellään otettiin toisenkin kerran. Joissain kouluissa kävin montakin kertaa niin, että oppilaat juoksivat jo vastaan kysymään, mitä tänään tehdään, kertoo projektipäällikkö Jenny Moilanen.

Nainen marttapaidassa koululuokassa.
Projektipäällikkö Jenny Moilanen tuli tutuksi monissa kouluissa. Kuva: Kaakkois-Suomen Martat ry

Tieto menee perille tekemisen kautta

Toiminnallisuus oli avainsana oppimiseen, se että pääsi tekemään itse konkreettisia asioita. Se auttoi myös niitä oppilaita, joilla on keskittymisvaikeuksia. Oppilaiden perusosaamisessa oli paljon eroja kaikissa ikäryhmissä.

– Jos puhutaan siivouksesta, välipalan laitosta tai lajittelusta, niin jotkut osasivat tosi hyvin, toiset eivät ollenkaan. Opettajat tykkäsivät kovasti, sillä hekin ovat huomanneet, ettei kaikissa kodeissa perusasioita välttämättä opeteta kovin hyvin ja kouluilla ei taas ole resursseja opettaa niitä.

Työpajoissa teema valittiin koulun kanssa yhdessä ja niissä hyödynnettiin laajasti olemassa olevia materiaaleja, sekä omia että muiden tekemiä, mutta luotiin myös uusia, kuten Varautumisen rastirata.

Jennyn mukana oli yleensä yhdestä neljään vapaaehtoista paikallismarttaa, jotka auttoivat lapsia ihan kädestä pitäen. Alakoululaisten työpajoissa tehtiin muun muassa välipaloja, maisteltiin kasviksia pelin avulla ja suoritettiin siivousrataa, jossa tekemistä opeteltiin neljän pisteen kautta. Oli mopin käyttöä, siivousvälineiden opettelua, siivousliinaoppia ja siivouskalenteri, jossa ratkottiin, miten usein on hyvä vaihtaa lakanat tai imuroida. Yläkoulujen ja toisen asteen työpajoissa teemoina oli muun muassa ruokahävikki, järkevät välipalat sekä pelillisyyden kautta toteutetut talous- ja varautumistyöpajat.

Hedelmäkulhoja, joista kädet kurottelevat hedelmiä.
Oppilaat innostuivat kasvispelilaudoista.

Yritysvierailuilla tutustuttiin kierrätykseen ja ideoitiin yritykselle toimintaa

Leader Sepralta saatiin hyviä vinkkejä yrityksistä, joissa voisi vierailla. Alakoululaisten kanssa käytiin Seppälän Lammastilalla ja yläkoululaisten kanssa Keltakankaan jätekeskuksella sekä Villa Jaakkolassa. Vierailut onnistuivat hyvin, mutta sen edellytyksenä oli hyvä suunnittelu puolin ja toisin. Mihin tahansa ei olisi voinut mennä vaan yrittäjän täytyi osasta esittää asiansa niin, että se kiinnosti kyseistä ikäryhmää.

– Meillä kävi tosi hyvä säkä näissä kohteissa, että kaikissa osattiin todella hyvin ottaa vastaan nämä lapset ja nuoret. Ja kaikki jaksoivat kuunnella, Jenny summaa.

Yrittäjät ja työntekijät kertoivat oppilaille toiminnastaan. Alakoululaiset olivat tyytyväisiä, kun saivat rapsutella lampaita. Villa Jaakkolassa kehitettiin yrittäjän aloitteesta yläkoululaisille aivoriihi, jossa oppilaat pääsivät itse ideoimaan vierailukohteen tulevaisuuden toimintaa, miettimään tekoja kestävämpään yritystoimintaan sekä pohtimaan, millainen on unelmien työpaikka.

Tavoitteet ylittyivät huimasti

Hankkeelle asetetut määrälliset tavoitteet ylitettiin moninkertaisesti. Toimintaa järjestettiin 20 maaseutualueen koululla, pidettyjä tilaisuuksia oli 350 ja osallistuneita henkilöitä yhteensä 3753.

Palautetta kerättiin koko hankkeen ajan. Oppilailta kysyttiin oppivatko he jotain uutta, ja siihen vastasi kyllä 59 % ja ehkä 32 %. Työpajoissa siis onnistuttiin ja lisäksi välillisesti tieto kulkeutui myös kotiin reseptien ja vanhempien kanssa tehtävien kotiläksyjen muodossa. Opettajien antamasta palautteesta todetaan, että hankkeen toiminnalle on ollut tarvetta ja yhteistyö on sujunut hyvin. Vapaaehtoisten kanssa tehty työ on myös nähty tärkeäksi, ja se on vahvistanut verkostoyhteistyötä. Koulujen ja vapaaehtoisten kesken on myös keskusteltu mahdollisuudesta kehittää vapaaehtoistoimintaa, jos kouluilla tai kylillä olisi esimerkiksi säännöllistä tarvetta yhteistyölle.

OKEI - oppeja kestävään elämään -hanke

Toteuttaja: Kaakkois-Suomen Martat ry
Toteutusaika: 01.01.2023 – 31.12.2024
Budjetti: 70 480 €, josta julkisen rahoituksen osuus 90 %
Rahoitus: EU:n maaseuturahoitus, Leader Sepran kiintiö

 

22.05.2025

Nyt etsitään uusia hankeideoita!

Maaseutualueen eli kaupunkikeskustojen ulkopuolisen alueen kehittämiseen on haettavissa tänä kesänä runsaasti EU:n maaseuturahoitusta. Hankkeilla voidaan kehittää elinkeinoja tai toteuttaa yleishyödyllisiä toimia pääsääntöisesti 40–100 % tuella. Hakijoita voivat olla muun muassa yhdistykset, organisaatiot, kunnat, seurakunnat ja säätiöt. Hankkeita haetaan ELY-keskuksesta ja Leader-ryhmistä.

maaseutu.fi/uusimaa-logo

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten tämä vaikuttaa juuri sinuun – olitpa sitten viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, maaseudun asukas tai kehittäjä.