Elokuva tuo eloa Taidekaupunkiin
07.07.2025 14:44PirkanmaaYlä-Pirkanmaalla sijaitseva Mänttä-Vilppula tunnetaan Serlachius-museoiden, Mäntän kuvataideviikkojen ja Musiikkijuhlien kotina. Ensi syksynä kattaus laajenee elokuvaan, kun Taidekaupungin elokuvajuhlat järjestetään ensimmäisen kerran lokakuussa. Elokuvasta elinvoimaa -hankkeessa luodaan rakenteita, verkostoja, yleisöpohjaa ja osaamista, jotta uusi, kansainvälinen elokuvatapahtuma saisi lentävän lähdön.
Mänttä-Vilppulassa tunnistetaan taiteen ja kulttuurin merkitys alueen elinvoimalle. Kun elokuvaohjaaja ja yksi Sodankylän elokuvajuhlien perustajista Anssi Mänttäri otti yhteyttä ja ehdotti uuden elokuvafestivaalin perustamista kaupunkiin, löytyi vastakaikua nopeasti.
Kaupungissa toimivat elokuva- ja kulttuurialan tekijät järjestäytyivät ja syntyi yhdistys, Taidekaupungin elokuvataiteen ystävät ry. Se toteuttaa parhaillaan elokuvaan liittyvää kehittämishanketta paikallisen Leader-ryhmä PoKon myöntämän EU:n maaseuturahoituksen tuella.
– Leader-rahoituksen avulla pienikin toimija voi maalata isolla pensselillä. Pelkästään kunnan kulttuuriavustuksen turvin näin laaja toiminta ei olisi mahdollista, toteaa Taidekaupungin elokuvataiteen ystävät ry:n toiminnanjohtaja Sipriina Ritaranta.
Ritaranta työskentelee puolipäiväisenä projektipäällikkönä hankkeessa ja toisen puolen työajastaan tuottajana Mänttä-Vilppulan kaupungilla. Hän kertoo, että että hankkeen taustalla ovat vaikuttaneet myös hyvät kokemukset Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hausta ja sen perintönä syntyneestä projektista Operaatio Pirkanmaa.

Elokuvasta hyvinvointia ja matkailutuloa
Elokuvasta elinvoimaa -hankkeessa luodaan rakenteita elokuvatoiminnalle, vahvistetaan ja laajennetaan yhteistyöverkostoa sekä lisätään alueen kulttuuri- ja matkailutoimijoiden osaamista.
Yleisötyöstä huolehditaan koulukinotoiminnalla, johon kuuluu elokuvanäytöksiä kouluissa sekä oppilaiden linja-autokuljetuksia elokuvateatteriin. Pääosin talkoovoimin otetaan käyttöön kaksi Mänttä-Vilppulassa sijaitsevaa historiallista elokuvateatteria: satavuotias Kino Säde Mäntän keskustassa ja Kuva-Torppa Kolhossa.
Kaiken toiminnan tavoitteena on luoda perusta kansainväliselle, korkealaatuiselle elokuvatapahtumalle.
– Hankkeen avulla Taidekaupungin elokuvajuhlat voi kasvaa isoksi, matkailijoita houkuttelevaksi tapahtumaksi, joka tuo kaupunkiin uutta matkailutuloa. Samalla asukkaat pääsevät nauttimaan ei-kaupallisista elokuvista ympäri vuoden, tiivistää Sipriina Ritaranta.
Elinvoiman lisäksi kulttuurin saavutettavuus on tärkeä osa hanketta, jossa helposti lähestyttävänä pidetty elokuvataide tuodaan kaikkien kaupunkilaisten saataville.
– Me hankkeen toimijat ajattelemme, että kulttuuri on ihmisille perustavanlaatuinen tarve. Kulttuuria tarvitaan varsinkin nyt, kun maailmalla rytisee, ja ihmisten perusturvallisuuden tunne on järkkynyt, hän toteaa.
Onnistunut tapahtuma vaatii osaamista
Käytännössä hankkeessa järjestetään koulutuksia ja työpajoja esimerkiksi tapahtumatuotannosta ja -markkinoinnista, palvelumuotoilusta, taiteen rahoituksesta ja yritysyhteistyöstä.
Tilaisuuksiin on kutsuttu laajasti alueen kulttuuri- ja matkailutoimijoita sekä muita järjestöjä kuoroista urheiluseuroihin. Koulutuksissa karttuvat tiedot ja taidot, mutta myös kumppanuudet.
Opintomatkoilta kansainvälisille elokuvafestivaaleille etsitään hyviä käytäntöjä tapahtuman järjestämiseen, mutta myös elokuvasisältöjä festivaaliohjelmistoon.
Tärkeä osa hankkeen toimintaa ovat tapahtumissa työskentelevien vapaaehtoisten koulutukset, esimerkiksi järjestyksenvalvonnasta. Myös digitalisoitumisen myötä harvinaistuvaa filmikelaosaamista pyritään siirtämään uusille sukupolville koulutuksella ja perehdyttämisellä.
– Hankkeen myötä Mänttä-Vilppulan ja lähialueiden toimijoiden yhteistyö ja osaaminen lisääntyvät monella tasolla. Yhteiset koulutukset ja tekeminen kehittävät vahvasti meidän yhteisöämme ja luovat elinvoimaa, iloitsee Ritaranta.

Kyliin elämää kulttuuritoiminnalla
Kesäkuun viimeisellä viikolla Elokuvasta elinvoimaa -hanke järjesti elokuvanäytöksiä kaupungin pohjoislaidalla Kolhon kylässä. Edellisen kerran elokuvateatteri Kuva-Torpan valkokankaalta elokuvia katsottiin 42 vuotta sitten.
Komisario Palmun erehdys, Totoro ja Mies vailla menneisyyttä saivat liikkeelle satoja katsojia. Yleisössä istui monia lähiseutujen asukkaita, joille paikka oli tuttu menneiltä vuosilta.
Elokuvia Kuva-Torpalla esitti ohjaaja ja käsikirjoittaja Marko Jatkola. Hän on ollut mukana hankkeessa alusta saakka ja toimii Anssi Mänttärin oikeana kätenä elokuvajuhlien taiteellisessa suunnittelussa.
Jatkola haaveilee, että Kuva-Torppa tunnettaisiin elokuvateatterina, jonne kannattaa tulla juuri omaleimaisen fiiliksen vuoksi. Hän kertoo, että paikan yrittäjän kanssa on jo suunniteltu erilaisia teemaelokuvia tulevaisuuteen.
– Tänne kaurismäkeläiseen miljööseen sopivat tietynlaiset elokuvat täydellisesti. On tärkeää, että ihmiset pääsevät katsomaan elokuvia teattereihin. Sitä fiilistä ja ihmisten kohtaamisia ei suoratoistopalvelu voi korvata, hän innostuu.
Myös Sipriina Ritaranta on iloinen, että elokuva on saanut ihmiset liikkeelle.
– Kiinnostus elokuvanäytöksiin osoittaa, että hanke voisi toimia myös kylien elävöittäjänä, hän pohtii.

Elokuva kutsuu Taidekaupunkiin lokakuussa
Lokakuussa on koittaa tärkeä viikko, kun Taidekaupungin elokuvajuhlat saa ensinäytöksensä. Viiden päivän aikana valkokankailla nähdään ainakin kuvataiteilijoita, tiktokkaajia ja toisinajattelijoita sekä laaja kattaus filmiklassikoita. Ohjelmisto julkaistaan loppukesällä 2025 yhdistyksen sivuilla.
Elokuvajuhlien tuotanto ei kuulu kehittämishankkeen toimenpiteisiin, mutta hankkeella on silti keskeinen rooli tapahtuman onnistumiselle. Hankkeen myötä tuotannossa palaset loksahtelevat paremmin paikoilleen, ohjelmisto on kansainvälisesti kiinnostavaa ja oheispalveluita riittää matkailijoiden tarpeisiin. Myös paikallinen yleisö löytää todennäköisesti tiensä elokuvataiteen pariin.
Hanke jatkuu vuoden 2026 loppuun, mutta onnistumisia voidaan huomata jo nyt. Elokuva on tuotu osaksi Taidekaupunki Mänttä-Vilppulan brändiä kuvataiteen ja musiikin rinnalle. Elokuva on saanut ihmisiä liikkeelle ja luonut elämää kyliin.
– Maaseudulta ei olla vielä sammuttelemassa valoja, se huomattiin jo pandemian aikana. Täällä paljon potentiaalia hyvään elämään, jonka olennainen osa kulttuurin on. Kulttuurin kehittäminen on maaseudun kehittämistä parhaimmillaan, sanoo Sipriina Ritaranta.
