Lähiruokapäivän avajaisissa kävi lähes 2 000 ihmistä

Lähiruokapäivän valtakunnallisia avajaisia vietettiin tänä vuonna Laitilan KasiTorilla lauantaina 6. syyskuuta. Paikalle tuli lähes 2 000 ihmistä nauttimaan varsinaissuomalaisista ruokatuotteista ja monipuolisesta ohjelmasta.

Lähiruokapäivän ohjelmalavalla oli esimerkiksi musiikkiesityksiä, poliittisia puheenvuoroja ja kuntienvälinen perunankuorintakilpailu, jonka voiton nappasi Taivassalo. Lavaohjelman juonsi maanviljelijä ja some-vaikuttaja Amski, joka oli itsekin yksi tapahtuman vetonauloista.

Markkina-alueella taas oli yllin kyllin maistettavaa ja ihmeteltävää. Paikalla oli yli 40 tahoa myymässä lähiruokatuotteitaan ja esittelemässä toimintaansa.

Varsinais-Suomen maaseutuverkoston osastolla pääsi äänestämään Varsinais-Suomen lähiruokakilpailun voittajaa. Voiton vei lopulta Salon lähiruokakartta. Lisäksi osastolla kerrottiin EU:n maatalous ja maaseuturahoituksen mahdollisuuksista ja esiteltiin varsinaissuomalaista ruuantuotantoa tilastotiedon valossa. Varsinais-Suomi on esimerkiksi sokerijuurikkaan, härkäpavun, rukiin, vehnän, herneen ja kauran suurin tuottaja Suomessa.

– Esimerkkien kautta osaston kävijöille konkretisoitui hyvin se, miten suuri merkitys Varsinais-Suomella on koko Suomen ruuantuotannossa ja huoltovarmuuden ylläpitämisessä, kommentoi osastolla päivystänyt Anni Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuyksiköstä.

Tapahtuma ylitti järjestäjien odotukset

Tapahtuman järjestelyistä vastannut Ukipoliksen projektipäällikkö Mirja Junkola piti tapahtumaa oikein onnistuneena. Tavoitteena oli saada paikalle 1 000 ihmistä, mutta lopulta tavoite lähes kaksinkertaistui.

– KasiTori toimi paikkana loistavasti ja kaikki ihmiset olivat hyvällä tuulella. Esimerkiksi MTK-Laitilan paikalle tuomat maatalouskoneet kiinnostivat kävijöitä ja moni kiitteli sitä, että mukaan oli saatu myös asiapitoista ohjelmaa ja kovan tason puhujia, kuten kansanedustajia. Avajaisten oheisohjelmakin keräsi kehuja. Esimerkiksi Untamalan kylän opastuksissa oli paljon kävijöitä.

Myös Lähiruokapäivän valtakunnallinen koordinaattori Anna Mäkinen Ruokavirastosta oli tyytyväinen tilaisuuteen.

– Avajaistapahtuma oli ihan valtava menestys! Tunnelma oli lämmin ja yhteisöllinen, ihmiset iloisia ja Rokki-Kokki innosti perheen pienimpien lisäksi myös aikuisia tanssimaan. Kasitori tarjosi täydelliset puitteet onnistuneelle avajaistapahtumalle.

Lähiruoka-areenassa perättiin yhteistyötä ruokaketjun kehittämiseen ja vauhtia lainsäädännön valmisteluun

Osana avajaisia järjestettiin myös Lähiruoka-areena, josta on tavoitteena tehdä Varsinais-Suomeen vuosittainen perinne. Tämän vuoden otsikkona oli Lähiruokaa pöytään – nyt ja tulevaisuudessa. Agronomiliiton toiminnanjohtaja Timo Kauniston johdolla paneelissa keskustelivat kansanedustajat Milla Lahdenperä ja Ritva Elomaa, MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin, maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston päällikkö Minna-Mari Kaila ja agronomi Tero Hemmilä.

Keskustelussa nousi esiin ennen kaikkea lähiruuan merkitys huoltovarmuuden turvaajana. Jyrki Wallin toteaa, että suomalainen huoltovarmuustyö on niin hyvää, että siitä otetaan mallia ulkomailla.

– Lähiruoka tuo ruokaturvaa myös kovimman kriisin keskellä. Meillä pitää olla isoja kehittyviä tiloja, mutta myös pienempiä yksiköitä, jotka kykenevät tuottamaan ruokaa lähelle kriisinkin keskellä.

Milla Lahdenperä pitää huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeänä, että jokaisella alueella vahvistetaan juuri niiden omia vahvuuksia ja tuetaan esimerkiksi maatalouden investointeja.

Lähiruuan ja koko ruokaketjun kehittämisen kannalta Tero Hemmilä perää pelisääntöjen uudistamista niin, että alkutuotanto olisi kannattavampaa. Hän kritisoi sitä, että elintarvikemarkkinalakien ja hankintalakien muuttamisessa menee niin valtavasti aikaa.

Hankintalaki on kuitenkin nyt muuttumassa ja sitä silmällä pitäen Jyrki Wallin kertoi, että MTK on toimittanut jokaiseen Suomen kuntaan Hanki hyvää -oppaan, jossa on ohjeita, miten julkisia hankintoja voi tehdä niin, että hankinnat tukevat samalla lähituotantoa.

Ritva Elomaa kertoo, ettei lakien muuttaminen ole helppoa, mutta asian puolesta tehdään kovasti töitä. Siitä hän on iloinen, että Suomessa on ymmärretty huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkitys.

– Maataloudesta ei ole leikattu, vaikka taloudessa eletään kovia aikoja.

Kehittämiskohteiksi panelistit nostavat esimerkiksi ruokaviennin, ruokamatkailun ja ruokaketjun sisäisen yhteistyön.

Hyvä esimerkki sisäisestä yhteistyöstä on Minna-Mari Kailan mukaan Suomen uusi ruokastrategia, joka esittelee vision siitä, millainen ruokajärjestelmä Suomessa on vuonna 2040. Sitä valmistelevissa työpajoissa on ollut mukana yli 600 ruokajärjestelmän toimijaa ja siihen liittyvään kyselyyn saatiin yli 3 700 vastausta.

– Ruokastrategia on syksyllä tulossa lausuntokierrokselle ja valmistuu vuoden loppuun mennessä, Kaila kertoo.

Lopuksi panelisteilta kysyttiin vielä Leader-rahoituksen tulevaisuudesta. Leader-rahoitus on tarkoitettu maaseudun paikalliseen kehittämiseen – erityisesti maaseudun yhteisöille ja mikroyrityksille. Nyt EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa ollaan uudistamassa ja seuraavalle rahoituskaudelle on ehdotettu sellaista mallia, jossa Leader-rahoitukselle ei olisi enää omaa korvamerkittyä osuutta. Kaikki panelistit uskovat siihen, että Leader-toiminta kuitenkin jatkuu, mutta vaikuttamistyötä tarvitaan yhteistyössä EU:n muiden jäsenmaiden kanssa.

Lähiruokapäivä rikkoi ennätyksiä

Lähiruokapäivä on koko Suomen juhlaviikonloppu kotimaiselle ruuantuotannolle ja maaseudulle. Tänä vuonna Lähiruokapäivässä oli mukana enemmän kohteita kuin koskaan aikaisemmin: Jopa 335 tilaa ja maaseudulla toimivaa yritystä avasivat ovensa vierailijoille. Varsinais-Suomessakin tehtiin ennätys, sillä mukana oli yhteensä 54 kohdetta.

Ensi vuonna Lähiruokapäivää vietetään 12.–13. syyskuuta ja valtakunnallinen avajaistapahtuma järjestetään toistamiseen Varsinais-Suomessa. Vuoden 2026 avajaisia juhlitaan Loimaalla Sarka-museolla.