Suomessa viljelijät ovat saaneet ensimmäiset automaattiset tukipäätökset
27.05.2026 16:11Suomessa on kokeiltu vuoden 2025 teurashiehopalkkion ja ulkosaariston nautapalkkion tukipäätöksen ratkaisemista automaattisesti AB-tukialueella. Ensimmäiset automaattiset päätökset on nyt tehty. Automaattiseen päätöksentekoon siirtyivät ne hakemukset, jotka hyväksyttiin sellaisenaan ilman vähennyksiä tai seuraamuksia. Muut hakemukset ovat nyt kuntien maaseutupalveluissa käsittelyvaiheessa. Palkkioiden maksaminen alkaa 11.6. huolimatta siitä, onko hakemus ratkaistu automaattisesti vai käsin. Ratkaisijan näkee aikanaan tukipäätökseltä.
Salon maaseutupalvelupäällikkö Kirsti Lepistö seuraa automaattisen päätöksenteon pilotointia mielenkiinnolla.
– Uskon, että automaattinen päätöksenteko tulee ilman muuta laajenemaan tulevina vuosina. Suomessa on vahva tahto keventää hallinnon työtä automatiikan avulla ja valtio tukee pilotointia.
Salon maaseutupalveluissa oli tänä vuonna 50 teurashiehopalkkiohakemusta. Palkkio on 250 euroa per eläin ja se maksetaan nautarekisterin tietojen perusteella tukivuonna teurastetuista hiehoista.
– Tässä tukimuodossa ei tarvita ihmisen harkintaa, koska päätösperuste tulee suoraan nautarekisteristä. Sen vuoksi tämä on pilottiin valittu.
Automaattinen päätöksenteko ei vielä säästä asiantuntijoiden aikaa, sillä aikaisemminkaan nautapalkkioihin ei juuri aikaa kulunut. Sen sijaan pilottiin osallistuminen vie oman aikansa.
– Ruokavirasto on tehnyt niin hyvän pohjatyön ja testannut prosessin niin moneen kertaan, että kunnissa on päästy helpolla. Kuntien vastuulla on laadunvarmistus ja sitä tekee yksikön päällikkö.
Päällikkö vastaa ratkaisusisällön oikeellisuudesta ja raportoinnista Ruokavirastolle, jos automaatio ei toimi odotetun mukaisesti. Käytännössä hän tekee pistokokeita vähintään kahdelle prosentille päätöksistä, kuitenkin aina vähintään kahdelle päätökselle.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kokeilua voidaan laajentaa myös muihin tukiin.
– Tällä rahoituskaudella on vaikea keksiä sellaisia tukimuotoja, joissa automaattista päätöksentekoa voisi käyttää, mutta kohta nähdään, millaisia tukimuotoja seuraavalla rahoituskaudella on. Jos tukimuotoja muokataan niin, että harkintaa tarvitaan vähemmän, automaattinen päätöksenteko voisi hyvin yleistyä.
Automaattista päätöksentekoa on käytetty Suomessa jo esimerkiksi verohallinnossa ja vakuutusyhtiöissä.
– Emme siis ole ensimmäisiä, mutta kuitenkin ihan etunenässä. On mielenkiintoista seurata, miten tämä toimii maaseutuhallinnossa.
