Nestorin Tila Pihtiputaalla investoi isosti luomumaitoon
25.11.2025 11:19Keski-SuomiPihtiputaalla sijaitsevan Nestorin Tila Oy:n luomulehmät muuttivat marraskuussa uuteen pihattoon. Kolmen robotin avara navetta sallii maitotilan nykyisen noin sadan lypsävän lukumäärän tuplaamisen.
Nestorin Tilan uudessa pihatossa on paikat 215 lehmälle, joskin täyteen eläinmäärään pääseminen vie luomutilalla aikaa muutaman vuoden. Lypsy hoituu kolmella robotilla ja navetan siisteydestä pitää huolen kaksi puhdistusrobottia.
Viereisessä rakennuksessa on lisäksi tuliterät tilat 70 vasikalle, ja kokonaisuuteen sisältyy myös uusi laakasiilo ja lietesäiliö.
Pihtiputaan Muurasjärven kylälle noussut teräspilarirunkoinen pihattonavetta on Keski-Suomen suurimpia maatilainvestointeja tänä vuonna. Sen kokonaiskustannus on 2,7 miljoonaa euroa, ja tila sai siihen 1,2 miljoonaa euroa maatalouden investointitukea Keski-Suomen ELY-keskuksesta.
Laskelmat taustalla
Osakeyhtiömuotoisella tilalla on yhteensä neljä osakasta, jotka kaikki työllistyvät tilalla: veljekset Markku ja Martti Mäkelä sekä Markun poika Aatu Mäkelä ja hänen puolisonsa Jenna Ilola.
Markku Mäkelä kertoo, että tilan vanha navetta alkoi jo tulla teknisen käyttöikänsä päähän, joten jotain oli joka tapauksessa tehtävä. Rohkeus isoon investointiin löytyi kannattavuuslaskelmista ja uskosta omaan tekemiseen.
– Yritystoiminnassa on aika ajoin investoitava, muuten toiminta loppuu. Kun sekä meillä veljeksillä että nuorella pariskunnalla on osaamista ja intoa tekemiseen, päätettiin hankkia nyt uusi koti lehmille ja vasikoille, hän perustelee.
Mäkelä toteaa, että myös yksityinen rahoitus investoinnille järjestyi pankista nopeasti. Tilan vanhasta pihatosta ei täysin luovuta, vaan se jää hiehojen käyttöön.
Kymmenen kilometriä laidunaitaa
Nestorin Tila on nimetty Markun ja Martin ukin mukaan, joka oli Karjalan evakkoja ja perusti tilan vuonna 1948 asutustilaksi. Nykyään viljelysalaa on noin 300 hehtaaria, osa omaa ja osa vuokrattua. Monilajisten apilanurmien lisäksi luomupelloilla viljellään mm. ohraa, kauraa, vehnää ja hernettä.
Tila siirtyi luomuun vuonna 2014, joten myös laidunalaa tarvitaan reippaasti – kaikki luomulehmät kun laiduntavat. Markku Mäkelä toteaa, että laidunaitaa on kymmenen kilometrin verran.
– Laiduntaminen on luomussa kyllä ihan ykkösasia, se tuo hyvinvointia. Kun kaikki eläimet laiduntavat, niin osa pitää viedä vähän kauemmas laitumelle, hän toteaa.
Mäkelä muistelee, että luomuun he lähtivät aikanaan siksi, että peltoa oli eläinmäärään nähden reilusti ja rehustuksen omavaraisuus helposti toteutettavissa. Vuosikymmen sitten myös maidosta maksettava luomulisä oli hyvä houkutin.
– Kasvinsuojeluaineet ja keinolannoitteet jätetiin pois vuonna 2012, ja on se palkitsevaa, kun pystyy hoitamaan rehut lehmille pelloilta ilman niitä. Siinä on tullut onnistumisia ja epäonnistumisia – luomutuotanto vaatii tarkkuutta, kun viljelytoimia ei pysty korjaamaan jälkeenpäin, hän pohtii.
Lisää luomumaitoa
Nestorin Tilan tavoitteena on, että uuden pihaton kaikki yli 200 lehmäpaikkaa ovat käytössä vuonna 2028. Mäkelä kertoo, että tarkoitus on lisätä lehmälukua pääasiassa omasta karjasta.
– Luomulehmien lisääminen on työläämpää kuin tavanomaisten: luomueläimiä ei oikein ole tarjolla, ja tavanomaisten hiehojen siirtymäaika luomuun on puoli vuotta, hän selventää.
Tilan tavoitteena on nostaa myös lehmäkohtaista keskituotosta. Mäkelä arvioi, että vanha pihatto on rajoittanut lehmien tuotantokapasiteettia, ja uuden avaran pihaton toivotaan kirittävän maidontuotantoa.
Se, mikä säilyy ennallaan, on tuotantotapa.
– Tähän tietoon jatkamme luomussa, sillä vaikka se on vähän työläämpää, se myös palkitsee. Paljon tietysti riippuu myös maidon hinnoittelusta, Markku Mäkelä toteaa.
Puttaalta löytyy aitoa intoa kehittää maataloutta
Pihtipudas tunnetaan vahvana maitotalouspitäjänä. Yksi syy tähän lienee se, että ”Puttaalta” löytyy maataloutta arvostavia nuoria – ja myös kunnan koneisto on viritetty tukemaan maatilayrittäjyyttä.
Pihtiputaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen maaseutupäällikkö Asta Herranen kyseli hiljattain muutamalta nuorelta aloittavalta ja jo aloittaneelta maatilayrittäjältä heidän motivaatiostaan. Yhtä yhteistä tekijää ei löytynyt, yhdistäviä piirteitä kyllä.
Herranen kertoo, että vastauksista piirtyi kuva maataloudesta omana vapaaehtoisena valintana. Sitä on helpottanut se, että pellon hintaa pidetään kohtuullisena ja pankeilta on saatu rahoitusta investointeihin. Myös tilojen välinen yhteistyö mainittiin.
– Joku kertoi eläinrakkaudesta, toinen sanoi, että on niin kova kiinnostus viljelyyn ja karjanhoitotöihin, että se on parasta, mitä voi tehdä. Minun mielestäni nämä kommentit kertoivat aidosta kiinnostuksesta maatalouteen, hän toteaa.
Keski-Suomen johtava maatalouspitäjä
Myös Pihtiputaan kunta arvostaa maatalousyrittäjyyttä. Herranen muistuttaa, että Pihtiputaan kuntastrategiaan on kirjattu tavoite olla Keski-Suomen johtava maatalouspitäjä.
– Kunnan yrittäjyys- ja elinvoimapalveluihin on palkattu osa-aikainen yrityskehittäjä, joka on erikoistunut maatalousyrittäjille suunnattuihin palveluihin, hän konkretisoi.
Tällä hetkellä Pihtiputaalla toimii 33 maitotilaa. Tilojen määrä on vähentynyt pikkuhiljaa kuten maakunnassa ja valtakunnassa muutenkin, mutta jatkavilla tiloilla riittää tulevaisuudenuskoa. Lypsetyt litrat eivät vähene samassa suhteessa kuin tilat: esimerkiksi vuonna 2024 maitoa tuotettiin Puttaalla noin 16,7 milj. litraa ja koko Keski-Suomessa 84 milj. litraa.
