EU-päättäjä voi löytyä lähes naapurista – Leader-hallituksessa tehdään tärkeitä päätöksiä oman alueen hyväksi

27.11.2025 15:38Häme

Puheensorina täyttää Sajaniemen Taidemäen kulttuuritalon salin Lopella. Idyllisellä Kanta-Hämeen maaseudulla kokoontuu paikallisen maaseudun kehittämisyhdistyksen, Leader-ryhmä Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry:n, hallitus tekemään tärkeitä päätöksiä oman alueen kehittämiseksi. Tässä jutussa valotamme Leader-ryhmien ja erityisesti ryhmien hallituksen tärkeää toimintaa oman alueen elinvoiman, viihtyisyyden ja kehittämisen eteen EU:n maaseuturahoituksen kanavana.

Leader-ryhmien hallitusten jäseniä voi hyvin kutsua EU-päättäjiksi: hallituslaiset päättävät, mihin hankkeisiin ja mille yrityksille maaseuturahoitusta ohjataan oman alueen kehittämiseksi parhaimmalla tavalla. Vaikka ”EU” voi toisinaan kuulostaa kaukaiselta, tehdään Leader-hallituksissa hyvinkin konkreettisia päätöksiä lähelle ihmisten arkea esimerkiksi ”luontopoluista liikuntapaikkoihin”.

”Idea siitä, että paikalliset ihmiset ovat parhaita kotiseutunsa asiantuntijoita toteutuu Leaderissa hienosti”, EMO ry:n toiminnanjohtaja Esko Pietari toteaa.

Kunkin Leader-ryhmän hallituksessa istuvat jäsenet edustavat kattavasti ja tasaisesti paikallista julkista hallintoa, oman alueen asukkaita sekä yhdistyksiä ja yrityksiä – kyseessä on tietynlainen ”kolmikanta”. Hallitukset kokoontuvat Leader-ryhmästä eli ”toimintaryhmästä” riippuen noin muutaman kuukauden välein käsittelemään valintajaksolla saapuneita hanke- ja yritystukien hakemuksia ja päättämään, mitä alueella lähdetään tukemaan. Koska kyseessä on vapaaehtoinen luottamustoimi, tämäkin kokous järjestetään illalla työpäivän päätteeksi.

”Hallitusjäsenyys ja kokouksiin osallistuminen vaatii tietysti sitoutumista ja oman vapaa-ajan käyttämistä, mutta kääntöpuolella oleva mahdollisuus vaikuttaa oman kotiseudun kehittämiseen vie kokonaisuuden ehdottomasti plussalle”, Pietari ja EMO ry:n hallituksen puheenjohtaja Marja Peltomäki sanovat.

EU-lippulogo kertoo laadusta

Kokouksessa arvioidaan hakemuksia ja pisteytetään hankkeita kunkin Leader-ryhmän käytössä olevan arviointilomakkeen perusteella. Taustalla valintaa tehdessä vaikuttavat ryhmien strategiat. Mikä on toiminnan ydintä ja mitä halutaan lähteä rahoittamaan? Hallituksen kokouksessa esitetään argumentteja hakemuksien puolesta ja vastaan, pohditaan niiden suhdetta muihin hankkeisiin ja ylipäätään hankkeiden potentiaalia laajemmassakin kehyksessä päällekäisyyksien välttämiseksi sekä arvioidaan esimerkiksi hankkeiden kokoluokkaa.

Arvioitavista hankkeista voidaan paikoin käydä melko tiukkaakin keskustelua hallituksessa – toki hyvässä hengessä. Se taas osoittaa, että arviointia ja valintaa tehdään.

”Hakemusten kriittinen arviointi on hallituksen tärkeä tehtävä. EU:n osarahoittama -tunnuksen eli maaseuturahoituksesta kertovan lippulogon voikin nähdä eräänlaisena ’takeena laadusta’ ja osoituksena siitä, että hanke on arvioitu oman alueen kannalta siinä määrin merkittäväksi, että sille on myönnetty rahoitusta”, Pietari sanoo.

Päätökset tehdään lähellä ja paikallisten päättäjien toimesta

Hämeessä hanke- ja yritystukia voi hakea Leader-ryhmistä ”käytännössä jatkuvasti”, mutta päätökset tehdään valintajaksoittain. Kokouksessa toiminnanjohtaja voi vielä taustoittaa hankkeita ja esitellä lyhyesti, mistä hakemuksissa on kyse, mutta lopulta hallitus päättää, puolletaanko hakemusta vai ei. Leader-ryhmän puollon jälkeen hanke etenee vielä elinvoimakeskukseen, jossa hankkeelle tehdään laillisuustarkastus, mutta sen enempää Leader-ryhmän puoltoon rahoittaa hanketta ei elinvoimakeskuksessa puututa – päätös siitä, mitä halutaan rahoittaa omalla alueella tehdään paikallisessa Leader-ryhmän hallituksessa eli ”paikallisten päättäjien toimesta”.

Hallituksen kokoukset voivat venyä toisinaan pitkiksikin, jos hankehakemuksia ja vertailtavia hankkeita on jätetty paljon. EMO:n hallituksen puheenjohtaja Peltomäki kuitenkin johtaa puhetta Lopella jämäkästi varmalla otteella ja hankehakemusten lista etenee kohta kohdalta.

Lähirahoitusta oman alueen parhaaksi – tekijöitä tarvitaan jatkossakin

Leader-ryhmillä on käytössä omat kehyksensä eli määrärahat, jonka puitteissa ryhmät voivat myöntää rahoitusta oman alueensa toimijoiden, kuten asukkaiden, yhdistysten ja yritysten hyväksi. Leader-rahoitus koostuu EU:n (43 %) ja Suomen valtion (37 %) osuuksien lisäksi alueen kuntien (20 %) osuuksista. Tänä vuonna Hämeen Leader-ryhmillä eli paikallisilla maaseudun kehittämisyhdistyksillä on ollut käytössä yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa maaseudun kehittämiseen. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi kulttuurikohteisiin ja kulttuurin tukemiseen, liikuntapaikoille ja urheilun edistämiseen sekä kylätaloille ja yhteisöllisyyttä kehittäviin hankkeisiin ja yrityksille omalla alueella.

”Leaderin myöntämä tuki on todellista lähirahoitusta oman alueen eri toimijoille yrityksistä yhdistyksiin ja seuroihin. Päätökset tuettavista kohteista tehdään paikallisia lähellä ja varat jäävät aidosti lähelle”, Pietari sanoo.

Hämeen Leader-ryhmistä EMO ry toimii Riihimäen seudulla ja Uudenmaan puolella, LounaPlussa ry Lounais-Hämeessä Forssan seudulla, Linnaseutu ry Hämeenlinnan seudulla ja Päijänne-Leader ry laajasti Päijät-Hämeessä sekä Etelä-Savossa entisen Pertunmaan kunnan alueen osalta. Yhteensä Leader-ryhmiä Suomesta löytyy 53. Ikähaitari Leader-hallituksissa puolestaan on melko laaja, sillä vuodelta 2023 olevan tiedon mukaan Leader-ryhmien hallituslaiset olivat iältään 16–78-vuotiaita. Miten hallitukseen sitten pääsee mukaan?

”Jos esimerkiksi asukasedustajana haluaa toimintaan mukaan, kannattaa olla aktiivinen ja ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä Leader-ryhmään”, Pietari neuvoo.

Myös tulevaisuudessa tarve ”EU-päättäjille” on suuri. Leader-konkari ja EMO ry:n toiminnanjohtajana jo yli 20 vuotta työskennellyt Pietari kannustaakin lämpimästi lähtemään mukaan Leader-toimintaan. Leader-ryhmän rooli paikallisessa kehittämisessä on merkittävä ja toisaalta hallituksen rooli sen toiminnassa korvaamaton.

”Ilman hallitusta ei ole Leader-ryhmää, eikä tietysti ilman Leader-ryhmää ole hallitustakaan eli samanlaista tahoa, jossa päätökset oman alueen hyväksi tehdään aidosti näin lähellä ja maaseudun keskeisiä toimijoita eli yhdistyksiä ja yrityksiä, asukkaita ja paikallishallintoa kuunnellen”, Pietari ja Peltomäki päättävät.

 

Hämeen Leader-ryhmät toiminta-alueineen:

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry (Loppi, Hausjärvi, Riihimäki, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vantaa, Espoo), toiminnanjohtaja Esko Pietari, emo@emory.fi, p. 050 573 2972

Päijänne-Leader ry (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, ent. Pertunmaa, Sysmä), toiminnanjohtaja Anu Taipale, anu.taipale@paijanne-leader.fi, p. 040 764 2462

LounaPlussa ry (Forssa, Tammela, Ypäjä, Jokioinen, Humppila), toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen, tuula.kallioinen@lounaplussa.fi, p. 050 583 4715

Linnaseutu ry (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala), toiminnanjohtaja Jussi Pakari, toimisto@linnaseutu.fi, p. 041 468 8300

 

Valtion aluehallintouudistuksen seurauksena Hämeen ELY-keskus lakkasi vuoden alusta, kun ELY-aika päättyi ja elinvoimakeskusten aika alkoi. Hämeen maakuntien osalta jatkossa Kanta-Häme kuuluu Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alueeseen ja Päijät-Häme Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueeseen. Hallintouudistuksesta ja uusista organisaatioista huolimatta EU:n maaseutu- ja maatalousrahoituksella tuetaan jatkossakin Hämeen maaseutua. Myös Hämeen Leader-ryhmät jatkavat toimintaansa ja tukevat edelleen Kanta- ja Päijät-Hämeen maaseutualueiden yhteisöjä ja yrityksiä. Jatkossa Kanta-Hämeen Leader-ryhmien eli Linnaseutu ry:n, EMO ry:n ja LounaPlussa ry:n hankehakemukset käsitellään Sisä-Suomen elinvoimakeskuksessa ja Päijänne-Leader ry:n hakemukset Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksessa.

Alkuperäistä juttua päivitetty 1/2026 korvaamalla mm. ELY-keskus viittaukset elinvoimakeskuksilla.