Pirkanmaan maaseudulle yli 130 miljoonaa vuonna 2025

19.12.2025 13:42Pirkanmaa

Kotimaista ruoantuotantoa ja maaseudun elinvoimaisuutta tuettiin viime vuonna Pirkanmaalla yhteensä noin 134 miljoonalla eurolla EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksesta. Reilu 103 miljoonaa maksettiin viljelijätukina pirkanmaalaisille maatiloille. Maaseudun yritysten, yhteisöjen sekä maatalouden kehittämiseen kohdentui noin 31 miljoonaa euroa. Kehittämistukien osalta luvut kattavat tammi–marraskuun.

EU:n maaseutu- ja maatalousrahoitusta Pirkanmaalla myöntävät Pirkanmaan ELY-keskus, paikalliset Leader-ryhmät ja kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueet (maaseutupalvelut). Rahoituksella toteutetaan EU:n maatalouspolitiikan 2023–2027 kansallisia tavoitteita Suomen CAP-suunnitelman mukaisesti.

Maaseudun yritykset investoivat suhdannekehityksestä huolimatta

Maaseudun yritysten investointeja ja kehittämistä vauhditettiin vuonna 2025 yhteensä 3,5 miljoonalla eurolla. Pirkanmaan ELY-keskuksen kautta rahoitusta myönnettiin 38 investoinnille tai yrityksen kehittämishankkeelle, yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Pirkanmaan Leader-ryhmien kautta yritysrahoitusta myönnettiin noin miljoona euroa, 197 hankkeelle investointeihin, kehittämiseen tai yritystoiminnan käynnistämiseen.

ELY-keskuksesta rahoitusta voi hakea pääsääntöisesti yli 5 henkilöä työllistäville yrityksille ja yli 100 000 euron investointeihin. Haastavasta suhdannekehityksestä huolimatta yritysrahoituksella oli kysyntää, ja maaseutualueiden yritykset investoivat Pirkanmaalla. ELY-keskuksen kautta myönnetty yritysrahoitus kohdentui Pirkanmaalla aiempien vuosien tapaan vahvasti metalliteollisuuteen ja sen alihankintaketjuille.

Leader-ryhmien kautta rahoitusta myönnetään alle 5 henkilötyövuotta työllistäville yrityksille ja alle 100 000 euron investointeihin. Leader-ryhmien kautta kysyntää oli paljon investoinneille sekä yritysten käynnistystuille ja yritystoiminnan kehittämistuille. Tukea myönnettiin laajasti eri toimialojen yrityksille teollisuudesta palveluihin ja matkailuun.

Maaseudun kehittämishankkeilla vahvistettiin maaseudun elinvoimaa ja yhteisöjä

Maaseudun kehittämishankkeille myönnettiin vuonna 2025 yhteensä reilu 3 miljoonaa euroa Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kautta. Pirkanmaan ELY-keskuksen kautta kehittämishankkeille rahoitusta myönnettiin kahdeksalle hankkeelle, yhteensä 1,3 miljoonaa euroa ja Leader-ryhmien kautta 105 hankkeelle, 1,8 miljoonaa euroa.

Pirkanmaan ELY-keskuksesta rahoittamissa maakunnallisissa kehittämishankkeissa korostuvat vuonna 2025 ympäristö- ja ilmastoteemat ja maaseudun yhteisöt ovat olleet aktiivisia ympäristöhankkeiden hakijoita. Erityisesti loppuvuonna saapuneissa hakemuksissa korostuivat maatalouden toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.

Leader-ryhmien kautta rahoitettiin monipuolisesti paikallisista tarpeista nousevia hankkeita, joilla vahvistettiin maaseudun elinvoimaa ja arjen palveluja, yhteisöllisyyttä, harrastusmahdollisuuksia ja tekoja ympäristön hyväksi.

Maataloutta kehitettiin aktiivisesti

Maatilojen investoinneille ja tilanpidon aloittamiseen myönnettiin avustusta 8 miljoonaa euroa ja korkotukilainaa 10 miljoonaa euroa. Hyväksyttyjä investointeja oli 145 ja aloitustukea sai 30 uutta maatilayrittäjää, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin aiempina vuosina keskimäärin. Maatilojen neuvontakorvauksia maksettiin 1800 kappaletta, yhteensä noin 850 000 euroa.

Lähes 6 miljoonaa euroa tukea kohdentui maatalouden ympäristötoimiin. Luonnonmukaista tuotantoa tuettiin 4,5 miljoonalla eurolla ja maatalouden ympäristösopimuksia reilulla miljoonalla eurolla. Maatalouden ympäristösopimuksia ovat maatalousluonnon ja kosteikkojen hoitosopimukset sekä alkuperäisrotujen kasvattamissopimukset. Ei-tuotannollisina investointeina hyväksyttiin Pirkanmaalla neljä uutta kosteikkoaluetta, joille maksettiin 200 000 euroa tukea

Viljelijätuilla turvattiin kotimaista ruoantuotantoa

Vuonna 2025 viljelijätukia haki Pirkanmaalla 3390 maatilaa, joista kotieläintiloja oli noin 600. Viljelijätukia maksettiin kuntien maaseutupalveluiden kautta noin 103 miljoonaa euroa. Nuorten viljelijöiden pinta-alaperusteisia tukia maksettiin Pirkanmaalla noin 200 viljelijälle yhteensä reilun miljoonan euron edestä.

Viljelijätuilla turvataan kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuutta ja kohtuuhintaiset hinnat kuluttajille. Ilman tukea kotimainen ruoantuotanto ei olisi Suomen oloissa mahdollista nykyisessä laajuudessa. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista. Viljelijätuilla parannetaan myös kotimaista ruokaturvaa ja huoltovarmuutta.

Pirkanmaalla maatalousmaata on vajaa 170 000 hehtaaria ja tärkeimmät viljelykasvit nurmirehu, kaura ja rehuohra. Pirkanmaa on vahva luomumaakunta. Peltoalasta luonnonmukaisessa tuotannossa on yli 28 000 hehtaaria ja erityisesti luomukauraa viljellään paljon, noin 14 % koko maan alasta. Luomukotieläintiloja on noin 90.

Valvonnalla ja koulutuksilla varmistettiin viljelijätukiehtojen toteutuminen

Pirkanmaan ELY-keskus valvoi viljelijätukien ehtojen toteutumista vuonna 2025 yhteensä 100 maatilalla. Kokotilavalvonta tehtiin 65 maatilalle, mikä on kaksi prosenttia pinta-alaperusteisia peltotukia hakeneista tiloista. Eläinvalvonta tehtiin 35 kotieläintilalle, mikä on noin viisi prosenttia eläintukia hakeneista tiloista. Kokotila- ja eläinvalvonnat perustuvat Ruokaviraston määrittelemiin satunnais- ja riskiperusteisiin otantoihin.

Satelliittiseurannan selvityspyyntöjä lähetettiin pirkanmaalaisille maatiloille kasvukaudella 2025 yhteensä noin 8000 kasvulohkolle. Kuntien maaseutupalvelut käsittelivät noin 6000 vastausta selvityspyyntöihin ja noin 2100 selvityspyyntöä passivoitui hallinnon tai viljelijän tukihakemukselle tekemien muutosten johdosta. Viljelijät vastaavat satelliittiseurannan selvityspyyntöihin valokuvalla Vipu-mobiilijärjestelmässä todentaen että viljelykasvit ja viljelytoimenpiteet vastaavat tukihakemuksella ilmoitettua.

Viljelijätukikoulutukset järjestettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden yhteistyönä. Koulutuksiin osallistui yhteensä noin 1400 viljelijää, ja osallistujat antoivat hyvää palautetta sekä verkossa että paikan päällä järjestetyistä tilaisuuksista.

Lisätietoja rahoituksesta

Pirkanmaan ELY-keskus

Johtava kehittämisasiantuntija Anne Värilä, puh. 0295 036 048
Valvontapäällikkö Juha Levomäki, puh. 0295 036 067

Kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueet

Pirkanmaan maaseutupalvelut: Maaseutupäällikkö Timo Perälampi, puh. 050 383 9624, etunimi.sukunimi (at) lempaala.fi
Akaa, Juupajoki, Kangasala, Kuhmoinen, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi

Sastamalan maaseutupalvelut: Maaseutupäällikkö Perttu Nääppä. puh. 050 3365 521, etunimi.sukunimi (at) sastamala.fi
Hämeenkyrö, Ikaalinen, Sastamala

Huittisten maaseutupalvelut: Maaseutupäällikkö Heli Varpula, puh. 044 5604219, etunimi.sukunimi (at) huittinen.fi
Punkalaidun, Huittinen, Säkylä

Kankaanpään maaseutupalvelut: Maaseutupäällikkö Veli-Jukka Johansson, puh. 044 577 2484, etunimi.sukunimi (at) kankaanpaa.fi
Kankaanpää, Parkano, Jämijärvi, Kihniö, Pomarkku

Leader-ryhmät

Leader Joutsenten reitti: Toiminnanjohtaja Petri Rinne, puh. 040 555 3232, etunimi.sukunimi (at) joutsentenreitti.fi

Leader Kantri: Toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti, puh. 040 707 1470, etunimi.sukunimi (at) kantriry.fi

Leader PoKo: Toiminnanjohtaja Jutta Ahro, puh. 044 574 0052etunumi.sukunimi (at) pokory.fi

Leader Pirkan Helmi: Toiminnanjohtaja Eliisa Vesisenaho, puh. 040 750 2242, etunimi.sukunimi (at) pirkanhelmi.fi

* * *

Pirkanmaan alueella toimivia Leader-ryhmiä ovat lisäksi Leader Pohjois-Satakunta, jonka tukipäätökset tehdään Satakunnan ELY-keskuksessa sekä Leader Vesuri-ryhmä, jonka viranomaispäätökset tehdään Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Näiden ryhmien kautta myönnettyjä hankkeita tai rahoitusta ei ole mukana tämän koonnin luvuissa.