Luomu osaksi ruokaketjun arkea – tarvitaan strategisia päätöksiä ja pysyvää sitoutumista 

Luomu osaksi ruokaketjun arkea – tarvitaan strategisia päätöksiä ja pysyvää sitoutumista 

 Luomu kun ei juurru osaksi arkea ilman pitkäjänteistä suunnittelua, yhteisiä tavoitteita ja strategisia päätöksiä, joita kunnissa kuin yritystoiminnassakin tehdään. 

Ruokaketjun eri vaiheissa luomu näyttäytyy monin tavoin: tuotannossa, jalostuksessa, hankinnoissa ja viestinnässä. Yhteistä onnistuneille esimerkeille on se, että luomun käyttö ei perustu yksittäisen henkilön kiinnostukseen, vaan se on sidottu rakenteisiin, toimintamalleihin ja kirjattuihin linjauksiin. 

Luomu ei saa olla yhden ihmisen varassa 

Yksi keskeinen haaste luomun käytön kehittämisessä on sen henkilöityminen. Monessa organisaatiossa luomua vie eteenpäin innostunut työntekijä, hankevetäjä tai keittiön avainhenkilö. Riski syntyy, kun vastuu ja osaaminen kasaantuvat liikaa yhdelle ihmiselle. Henkilön vaihtaessa tehtävää tai työpaikkaa, luomun käyttö saattaa hiipua tai loppua kokonaan. 

Tämän vuoksi luomun käyttö edellyttää strategista sitoutumista. Kunnissa tämä tarkoittaa esimerkiksi kirjauksia hankintalinjauksiin, ruokapoliittisiin ohjelmiin tai kestävän kehityksen tavoitteisiin. Yritystoiminnassa taas selkeitä päätöksiä raaka-ainevalinnoista, sopimuksista ja toimintamalleista. Kun luomu on osa yhteisiä linjauksia, se ei ole riippuvainen yksittäisistä henkilöistä. 

Strategiset päätökset luovat jatkuvuutta 

Luomun käytön vakiinnuttaminen vaatii ennakointia ja suunnitelmallisuutta. Strategiset päätökset auttavat huomioimaan esimerkiksi saatavuuden, kustannukset ja logistiikan osana normaalia toimintaa. Kun luomu on mukana päätöksenteossa jo varhaisessa vaiheessa, sen käyttö ei näyttäydy poikkeuksena vaan yhtenä vaihtoehtona muiden joukossa. 

Käytännössä tämä voi tarkoittaa: 

• Luomun huomioimista kilpailutuksissa ja hankintakriteereissä. 

• Pitkäjänteisiä yhteistyösuhteita tuottajien ja jalostajien kanssa 

• sekä henkilöstön perehdyttämistä ja osaamisen jakamista. 

• Toimijoiden yhteisestä näkemyksestä, miksi luomua käytetään ja mitä sillä tavoitellaan 

Yhteistyö ruokaketjussa tukee luomun käyttöä 

Luomu ei ole irrallinen osa ruokaketjua, vaan se kytkeytyy laajasti alueelliseen kehittämiseen, huoltovarmuuteen ja vastuullisuuteen. Kun ruokaketjun toimijat tuntevat toistensa tarpeet ja reunaehdot, luomun käyttöä voidaan kehittää realistisesti ja kestävästi. 

Yhteistyö helpottaa muun muassa raaka-aineiden saatavuuteen, toimitusvarmuuteen ja viestintään liittyviä kysymyksiä. Samalla se vahvistaa luottamusta ja tukee pitkäjänteistä kehittämistä, jossa luomu nähdään osana kokonaisuutta, ei erillisenä projektina. Projektit toimivat hyvä keskustelun avaajana, mutta eivät vie luomua lautaselle, siihen vaaditaan yhteistyötä ja tekoja! 

Luomu osana alueellista ja kestävää ruokajärjestelmää 

Luomua Länsi-Suomesta -hankkeen näkökulmasta luomu tarjoaa mahdollisuuksia vahvistaa alueellista ruokaketjua, lisätä paikallista arvoa ja vastata kuluttajien odotuksiin. Luomu tukee ympäristötavoitteita, kestävää ruoantuotantoa ja ruokajärjestelmän resilienssiä. Tämä toteutuu vain, kun se on aidosti osa rakenteita ja päätöksentekoa. 

Luomun käytön kehittäminen ei ole pikaratkaisu, vaan prosessi, joka vaatii aikaa, yhteistyötä ja sitoutumista. Kun luomu ankkuroidaan strategisiin päätöksiin, se säilyy osana toimintaa myös silloin, kun ihmiset ja roolit vaihtuvat. Katse siis tulevaan ja rohkeaa puhetta päätöksenteossa ja työpaikoilla, arvoista ja suunnasta, jonne halutaan mennä. Loistakoon luomu lautasilla tulevaisuudessa entistä kirkkaammin. 

Janita Kylänpää, Anna Kari