Viisi uutta kosteikkoa Keski-Suomeen – vesistöt kiittävät

18.02.2026 08:19Keski-Suomi

Keski-Suomen ELY-keskus (nykyään Keski-Suomen elinvoimakeskus) myönsi viime vuonna viljelijöille tukea viiden uuden kosteikon perustamiseen ns. ei-tuotannollisena investointina (ETI). Uudet kosteikot tulevat Viitasaarelle sekä kaksi Toivakkaan ja Keuruulle. Yksittäiset kosteikot ovat pinta-alaltaan 0,6–4 hehtaaria, ja niiden yhteenlaskettu ala on 8,3 hehtaaria.

Kosteikot vähentävät merkittävästi ravinteiden kulkeutumista pelloilta vesistöihin. Asiantuntija Merja Lehtinen Keski-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo, että ne hidastavat pelloilta tulevan valumaveden kulkua ja estävät siten maa-aineksen pääsyä vesistöihin.

– Kosteikko on kuin vedensuodatin: vedessä olevat maapartikkelit ja niihin sitoutuneet ravinteet saostuvat kosteikon pohjalle, jolloin vesi puhdistuu. Lisäksi kosteikot vahvistavat luonnon monimuotoisuutta, sillä ne tarjoavat hyvän elinympäristön monille hyönteisille, perhosille ja linnuille, Lehtinen tarkentaa.

Uusien kosteikkojen myötä maaseuturahoituksen ETI-tuella perustettujen kosteikkojen yhteispinta-ala Keski-Suomessa nousee noin 93 hehtaariin. Rahoitus edellyttää, että kosteikon valmistuttua siitä tehdään viisivuotinen hoitosopimus. Koko maassa näitä hoitosopimuksia on tehty yhteensä lähes 1 600 hehtaarille. Niistä noin puolet sijaitsee Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen elinvoimakeskusten alueilla.

Kosteikkokonkari ei pelkää paperitöitä

Joutsassa sijaitsevan Etelä-Rieppolan tilan yrittäjä Aaro Partanen on perustanut mailleen kaksi kosteikkoa ETI-tuella. Ensimmäisen tekeminen alkoi vuonna 2016, ja toinen valmistui pari vuotta sitten. Kumpikin on kooltaan noin kolme hehtaaria ja ne sijaitsevat vierekkäin Rieppolassa.

Partanen kertoo miettineensä jo nuorena, että paikka olisi hyvä jonkinlaiselle lammelle. Noin satapäistä lihakarjaa kasvattavalla tilalla ei ole rantaniittyjä, joten kosteikko kiinnosti siksikin. Kun sellaisen perustamiseen oli tarjolla tukea, Partanen tarttui toimeen ja laati suunnitelmat ja kuvat itse.

– Sekä tuenhaku että kosteikkojen perustaminen sujuivat hyvin. Monet pelkäävät paperitöitä, mutta en näe sitä ongelmana, se on enemmän kiinni asenteesta. Silloisesta Keski-Suomen ELY-keskuksesta sai tarvittaessa hyvin palvelua, Partanen toteaa.

Hän kannustaa muitakin perustamaan kosteikkoja ja muistuttaa, että käyttämättä jäävät EU-tuet menevät muualle, jos niille ei löydy Suomessa ottajia.

– Kosteikot ovat upeita paikkoja, kun ne alkavat täyttyä elämästä. Esimerkiksi vesilinnut viihtyvät niillä, Partanen kehuu.

Hakemuksia toivotaan lisää

Merja Lehtinen iloitsee Keski-Suomen viidestä uudesta kosteikkoinvestoinnista, sillä viime vuosina tukihakemuksia on tullut vain pari vuodessa. Hän kertoo, että ETI-tukimuodon alkuaikoina hakemuksia tuli niin paljon, että kaikkia ei saatu rahoitettua.

– Viime vuosina hakemuksia on saattanut vähentää se, että kosteikkojen perustamisen kustannukset ovat nousseet. Tuki ei välttämättä riitä kattamaan kustannuksia, jos esimerkiksi kaivuutyö pitää teettää ulkopuolisella urakoitsijalla, Lehtinen arvioi.

Viljelijöiden lisäksi ETI-tukea kosteikon perustamiseen voivat saada rekisteröidyt yhdistykset ja vesioikeudelliset yhteisöt. Tuki on maksimissaan 12 000 euroa per hehtaari, ja korvaus maksetaan jälkeenpäin toteutuneiden kustannusten mukaan.

Tuki taipuu myös muuhun

Ei-tuotannollisten investointien tukea voidaan myöntää myös kaksitasouoman perustamiseen ja luonnonuoman ennallistamiseen. Lehtinen kertoo, että rahoitus käy myös turvepelloille vedenpinnan nostamiseen sekä tulvaniittyjen perustamiseen.

– Veden nostaminen turvepellolle ehkäisee turpeen hajoamista, ja kyseistä kosteikkohanketta kutsutaan ilmastokosteikoksi. Keski-Suomessa niitä ei ole vielä rahoitettu yhtään, mutta tuen kysynnän toivotaan lisääntyvän, hän sanoo.

Kosteikkojen perustamiseen on tarjolla myös muita rahoitusmahdollisuuksia kuin ei-tuotannollisten investointien tuki. Elinvoimakeskuksesta voi hakea esimerkiksi EU:n maaseuturahoituksen ympäristö- ja ilmastohankkeisiin tarkoitettua tukea, vesienhoidon toimenpiteiden avustusta tai entisille turvetuotantoalueille JTF-rahoitusta. Helmi-ohjelman avulla voi perustaa lintukosteikkoja etenkin suojelualueille tai niiden läheisyyteen.

Eri tukimuodoista saa lisätietoa elinvoimakeskuksista.