Apilamyyttien äärellä (osa 1) – mikä typensitojakasveissa kiinnostaa ja huolettaa?

Toteutimme loppuvuodesta 2025 nurmenviljelijöille kyselyn, jossa kerättiin tietoa näkemyksistä ja kokemuksista maatilojen typpikierrosta. Saimme kyselyyn 40 vastausta, joista 11 oli luomutiloja. Alle on koottu johtopäätöksiä kyselyn tuloksista liittyen apilan ja muiden typensitojakasvien viljelyyn.

• Apilan ja muiden typensitojakasvien viljelyä tavanomaisilla tiloilla on varaa lisätä. Noin puolet vastanneista tavanomaisista tiloista ilmoitti, ettei typensitojien käyttö nurmiseoksissa ole säännöllistä, eikä niillä ole merkittävää roolia viljelyssä.
• Lannoitesäästöjen lisäksi maan kasvukunnon parantaminen kiinnostaa paljon. Tutkimustulokset ja viestintä tästä aihepiiristä voisivat motivoida typensitojakasvien käytön lisäämiseen. Meijerien ja lihatalojen mahdollisesti maksama parempi hinta ei itsessään näytä olevan riittävä motivaattori viljelytavan muutoksille.
• Tavanomaisien tilojen tavoittelema typensitojakasvien optimaalinen osuus rehussa oli matalampi kuin luomutiloilla. Pieni osuus ei mahdollista biologisen typensidonnan potentiaalin hyödyntämistä. Osuutta on vara nostaa.
• Vaikka kustannussäästöt typpilannoituksessa nostettiin tärkeäksi viljelykiinnostusta lisääväksi tekijäksi, vain alle puolet tavanomaisten tilojen vastaajista pohti konkreettisella tasolla, kuinka paljon typensitojakasvien viljelyllä voi säästää lannoitelaskussa. Biologisen typensidonnan taloudellisen arvon määrittäminen voisi motivoida typensitojakasvien käytön lisäämiseen.
• Apilapitoisten nurmien kasvinsuojeluruiskutusten haitat tiedostetaan hyvin, ja kasvinsuojelun onnistuminen aiheuttaa huolta. Ratkaisuja kasvinsuojeluun kaivataan.
• Kuidun riittävyys ruokinnassa huolettaa niin tavanomaisia kuin luomutiloja. Ohjeita ruokinnan suunnitteluun ja huolien hälventämistä tarvitaan.
• Huoli apilarehujen yhteydestä tiinehtymisongelmiin näyttäytyi kyselyssä todellisena, vaikka tästä syy-seuraussuhteesta ei nautojen osalta ole tutkimusnäyttöä. Aihe on siis edelleen ajankohtainen – mistä huoli kumpuaa ja miten asia voidaan ratkaista?
• Apilalajikkeen valinnan merkitys talvenkestävyyteen tiedostetaan kyselyn perusteella etenkin luomutiloilla hyvin. Tavanomaisilla tiloilla tietoutta on vara nostaa.

Jos olet kiinnostunut tutustumaan kyselyn tuloksiin tarkemmin, löydät pidemmän version blogitekstistä täältä.

Jatkamme sarjan seuraavissa osissa apilateeman käsittelyä myytti kerrallaan. Myytit voivat olla viljelyn lisäämistä estäviä, esimerkiksi ”Matala kuitu aiheuttaa ongelmia ruokinnassa”, ”Apilarehu voi aiheuttaa tiinehtymisongelmia”, ”Rikkakasvitilanteen hallinta on haastavaa” tai ”Apilanurmet ovat lyhytikäisiä”. Toisaalta myytti voi olla myös positiivinen, kuten ”Apilan käyttö seoksessa alentaa lannoitelaskuani” tai ”Apilaa käyttämällä parannan pellon kasvukuntoa”. Onko myytti totta vai  ei?  Voit halutessasi kommentoida alle, mikä apilamyytti mielestäsi kaipaisi käsittelyä!

Blogiteksti on kirjoitettu N-Fiksu -hankkeessa. Viljelijäkysely toteutettiin N-Fiksu, N-Teho, ViiMa, AgroServ ja KasviTieto -hankkeiden yhteistyönä. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Lisää tietoa Viisas typpikierto -konsortioon kuuluvista hankkeista ja niiden tuloksista löydät osoitteesta http://www.luke.fi/viisastyppikierto.

Maarit Termonen