Alkutuotanto kehittyy Itä-Suomessa – investoinnit ja nuorten kiinnostus kasvussa
26.02.2026 11:47Itä-Suomessa maatalouden investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien kysyntä oli hyvällä tasolla vuonna 2025. Alueella tehtävät investoinnit kertovat sekä maatilojen kehittämishalusta että luottamuksesta kotimaisen ruokatuotannon tulevaisuuteen, yhä useampi nuori tarttuu tilaisuutensa ryhtyä maatalousyrittäjäksi.
Vuonna 2025 maatalouden investointitukia on haettu vilkkaasti Itä-Suomen alueella. Maatalouden investointitukipäätöksiä on tehty vuonna 2025 yhteensä 366 kpl ja avustusta on myönnetty yhteensä 17,3 miljoonaa euroa.
Nuorten viljelijöiden aloitustukia haettu enemmän kuin aikoihin
Itä-Suomessa nuorten viljelijöiden aloitustukien määrä on ollut vuositasolla noin 30 kpl. Vuonna 2025 nuorten viljelijöiden aloitustukia myönnettiin ennätykselliset 54 kpl ja yhteensä 2,1 miljoonaa euroa.
Kaikkien kolmen maakunnan alueella nuorten viljelijöiden aloitustukien määrä oli ennätyssuuri meneillään olevalle ohjelmakaudelle. Vuonna 2024 myönnettiin 32 nuoren viljelijän aloitustukea Itä-Suomeen.
– Olemme erittäin iloisia, että nuoret ovat lähteneet jatkamaan tilanpitoa vaikeasta maailmantilanteesta huolimatta. Suurin osa nuoren viljelijän aloitustuista on haettu edelleen maidontuotannossa jatkavilla tiloilta, kertoo maaseutuasiantuntija Mikko Ukkonen Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta.
Aloitustuen tavoitteena on turvata sukupolvenvaihdokset ja maataloustuotannon jatkuvuus. On tärkeää, että nuoret hakevat aloitustukia, sillä maatalouden sukupolvenvaihdokset varmistavat tuotannon jatkumisen ja osaamisen siirtymisen.
Maatalouden investoinnit hyvällä tasolla
Maatalouden investointitukia haettiin vuonna 2025 Itä-Suomessa reilusti. Myönnetyn avustuksen määrä on noin 3 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2024.
Etelä-Savossa maatalouden investointitukien hakemus- ja euromäärät olivat suurimmat koko 2000-luvulla. Vuonna 2025 maakunnassa myönnettiin investointitukea 89 hankkeeseen 4,1 miljoonaa euroa ja 1,9 miljoonaa euroa korkotukilainaa. Kappalemääräisesti suurin määrä investointeja tehtiin ympäristön tilaa edistäviin rakentamis- ja laiteinvestointeihin, 21 kappaletta. Investoinnit energiantuotantoon ovat vähentyneet selvästi aiemmista vuosista, ja niitä tehtiin enää 4 kappaletta.
Pohjois-Savossa vuosi 2025 on näyttäytynyt edeltävää hakemusmäärältään ennätyksellistä vuotta maltillisempana, investointitukea myönnettiin 193 hankkeeseen 8,52 miljoonaa euroa ja korkotukilainaa 6,8 miljoonaa euroa. Uusia lypsykarjanavetoita rahoitettiin vuonna 2025 vähemmän kuin edellisenä vuonna, mikä näkyy myönnetyn avustuksen määrässä. Biokaasun tuotanto on käynnistymässä Ylä-Savossa ja tähän liittyviä lietelantalainvestointeja rahoitettiin viime vuonna 15 kpl.
– Rahoitukseen liittyvät haasteet ovat rajoittaneet isompien investointien käynnistymistä, mutta vuodesta 2026 näyttää tulevan ennätysmäinen maatalouden investointien osalta Pohjois-Savossa ja koko Itä-Suomessa, toteaa rahoitusasiantuntija Juha Ikäheimo.
Pohjois-Karjalassa investointitukea myönnettiin 4,64 miljoonaa euroa 84 kohteeseen. Näihin kohdistui korkotukilainaa 3,87 miljoonaa euroa. Lukumääräisesti eniten tehtiin salaojainvestointeja (14), varastoinvestointeja (13) ja lypsykarjatalouden investointeja (12).
Alkuvuodesta 2026 investointitukihakemuksien määrä on ennätyksellinen
Vuoden 2026 ensimmäisellä tukijaksolla Itä-Suomen elinvoimakeskukseen tuli hakemuksia vireille maatalouden investointeihin 156 kpl ja haettua avustusta 12,1 miljoonaa euroa. Samalla hakujaksolla nuoren viljelijän aloitustukea haettiin 13 kpl.
Kuluvana vuonna varat tulevat olemaan vähissä muun muassa ohjelmakaudelle suunniteltujen vuosibudjettien ja suuren kysynnän myötä. Niukasti tukea on jaossa erityisesti maatilan energiainvestoinneissa sekä ympäristön tilan ja eläinten hyvinvoinnin edistämisessä. Myös rakentamisen eli kilpailukykyinvestointien osalta loppuvuonna varoja voi olla vähän jaossa, koska niitä on haettu ennätysvilkkaasti alkuvuonna 2026.
Itä-Suomi yksi Suomen tärkeimmistä ruokatuotannon kivijaloista
Itä-Suomen elinvoimakeskus on maatalousmaan koon perusteella toiseksi suurin elinvoimakeskus. Maa‑ ja elintarviketuotannon volyymit ovat Itä-Suomessa suuria ja Luonnonvarakeskuksen maakuntakohtaiset vertailut osoittavat, että monien keskeisten maataloustuotteiden omavaraisuus nojaa vahvasti Itä-Suomeen. Elinvoimakeskuksen toimialueelta löytyy eniten luomupinta-alaa Suomessa, ja naudanlihan sekä maidon tuotantomäärät ovat myös valtakunnan kärkeä.
Valtion aluehallinto uudistui 2026. Maatalouden investointitukia ja nuoren viljelijän aloitustukia myöntää nykyään Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa Itä-Suomen elinvoimakeskus.
Maatalouden investointituki ja nuoren viljelijän aloitustuki ovat EU:n osarahoittamia tukia. Niiden avulla pyritään helpottamaan maatilojen sukupolvenvaihdoksia ja turvaamaan maataloustuotannon jatkuvuutta. Tukien haku on jatkuva, mutta hakemukset ratkaistaan valintajaksoittain.
